Historian Ystäväin Liiton Vuoden historiateos -palkinto on myönnetty tänä vuonna Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtolan teokselle Kenen maa, kenen ääni? Saamelaisten ja suomalaisten suhteet esihistoriasta nykypäivään (Gaudeamus). Teosta kiiteltiin saamelaishistorian ja sen osana saamelais-suomalaisten suhteiden historian vankkana perusteoksena, joka laajentaa tärkeällä tavalla historiatietämystämme ja -tietoisuuttamme. Tämän takaavat pitkä aikajänne ja tekijän syvällinen asiantuntemus sekä mittava lähdepohja. Palkintoperusteissa todettiin:
”Teos on myös yhteiskunnallisesti tärkeä puheenvuoro ja sisällöltään mitä ajankohtaisin. Sen lukeminen auttaa meitä ymmärtämään saamelaisten etnopoliittisen mobilisaation taustoja ja tavoitteita. Samalla se valottaa myös saamelais-suomalaisten suhteiden ylirajaisia piirteitä osana laajoja globaaleja alkuperäiskansaverkostoja.”
Lehtola tarkastelee saamelaisten historiaa kolonialismin näkökulmasta, mikä ravistelee tavanomaisia suomalaiskansallisia ajattelumalleja. Toisaalta saamelaisia ei esitetä vain uhrinäkökulmasta eikä suomalaisia yksinomaan alistajina. Palkintoperusteiden mukaan Lehtola tuo ansiokkaasti esiin myös saamelaisyhteisöjen sisäisen moninaisuuden ja erityisesti sukupolvien merkityksen historiallisten kokemusten jäsentäjänä.
Historian Ystäväin Liitto on jakanut Vuoden historiateos -palkintoa vuodesta 1973 alkaen.
Veli-Pekka Lehtola, FT, on saamelaisen kulttuurin emeritusprofessori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Hän on julkaissut lukuisia teoksia saamelaisten kulttuurihistoriasta ja taiteista. Hänen edellinen teoksensa Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi (2022) tarkasteli saamelaisten historiakäsityksiä.


Veli-Pekka Lehtola.
Kuva: Anneli Lappalainen.
Kunniamaininta teokselle naisista 30-vuotisessa sodassa
Historian Ystäväin Liitto myönsi myös kunniamaininnan dosentti ja historiantutkija Olli Bäckströmin teokselle Suursodan unohdetut kasvot. Naiset 30-vuotisessa sodassa (Gaudeamus). Teoksessa valaistaan eri asemissa olleiden naisten roolia vuosina 1618–1648 käydyssä eurooppalaisessa suursodassa. Palkintolautakunta katsoi teoksen laajentavan ansiokkaasti tietämystämme naisten sotahistoriasta ajallisesti ja maantieteellisesti. Perusteluissa todetaan, että 1600-luvun sotahistorian asiantuntemuksensa, laajan tutkimuskirjallisuuden sekä lähdeaineiston tarkan läpikäynnin pohjalta Olli Bäckström avaa näkökulmia eri naisryhmien toimijuuteen niin armeijan tukijoukoissa, kotiseuduilla kuin valtakuntien ylimpinä hallitsijoina. Teoksen läpäisee pohdinta rakenteiden ja toimijuuden vuorovaikutuksesta sekä intersektionaalisuudesta eli sukupuolen kytkeytymisestä muihin yhteiskunnallisiin luokitteluihin, mikä auttaa lukijaa hahmottamaan kokonaisuutta.
Lue tarkempi uutinen Historian Ystäväin Liiton sivuilta.
- Kategoriat:
- Uutiset
- Julkaistu: