Säännöstely
Senaatti antoi 1. helmikuuta päätöksen niistä tavaroista, joiden tuonti Venäjän kanssa sodassa olevista valtioista Suomeen on kielletty.
Lintujen ja metsänriistan vienti kiellettiin 11. huhtikuuta. Lihan ja lihatuotteiden myynti ja tarjoilu määräpäivinä kiellettiin 13. huhtikuuta.
Koneja siltarakennus Oy:n tehtaiden laajennustyömaa Helsingissä. Kuva: Museovirasto M&B 835.
Kalan vienti Suomesta ulkomaille ja Viipurin lääniin kiellettiin 11. heinäkuuta.
Venäjän armeijan tilaukset työllistivät suomalaista metalliteollisuutta. Koneja Siltarakennus Oy Helsingissä lisäsi laitoksiaan kysynnän tyydyttämiseksi.
Sotatilaukset työllistivät kolmasosan teollisuuden työvoimasta.
"Suomen nahkateollisuuden harjoittajain keskuskomitea nahkojen valmistusta varten sotilastarpeiksi" heinäkuussa. "Suomen jalkineteollisuuden keskuskomitea" perustettiin elokuussa Suomessa valmistettavien sotilasjalkineiden laadun parantamiseksi ja valvomaan sitä, ettei tällaisiin jalkineisiin kelpaavia aineksia muutoin kuin välttämättömän tarpeen vaatiessa käytetty muuhun tarkoitukseen.
Senaatti antoi lokakuussa päätöksen maidon ja voin viennin sekä juuston valmistuksen ehdoista.
Sokeri-Keskuskomitea perustettiin marraskuussa valvomaan sokerin jakoa. Säännöstely alkoi useilla paikkakunnilla.
Senaatti vahvisti 14. joulukuuta säännöt jalkineiden valmistusta ja myyntiä varten maassa.
Ulkomaan valuutan kauppa määrättiin 22. joulukuuta keskitettäväksi Suomen Pankkiin.
Senaatin antoi 23. joulukuuta päätöksen lihakaupan harjoittamisesta Suomessa ja toimenpiteistä liiallisen karjanteurastuksen ehkäisemiseksi.
Valtiovallan toimista huolimatta hinnat jatkoivat nousuaan ja yhä usemmasta tavarasta alkoi olla pulaa.
Marraskuussa 89 osuuskauppaa perusti Kulutusosuuskuntien Keskusliiton turvaamaan yhteisiä etuja.