Merikarjalaksi kutsutaan Viipurin läänin ja ns. vanhan Suomen rannikkokuntia ja Suomenlahden ulkosaaria. Seminaarissa esitellään erilaisia näkökulmia merikarjalaisuuteen. Seminaari on jatkoa 16.9. Kotkassa pidetylle seminaarille.

Merikarjalan eläjissä tuntuu, näkyy ja kuuluu suolaisen veden, merituulten, kansainvälisten vaikutteiden sekä monien elämää järkyttäneiden tapahtumien vahvistava vaikutus, mutta erityisesti jazzin poljennon, torvisoiton ja näyttämötaiteen synnyttämä ”merikarjalainen meininki”. Seminaarin ohjelma alla:

–   Merikarjalaista meininkiä tarkastelee esitelmässään Martti Kosonen.

– ”Merikarjala 1918” on Pirkko Kanervon otsikko ja aiheena Suomen satavuotiseen historiaan sisältynyt kansalaissota – sisällissota.

–  Rainer Knapas tarkastelee eri näkökulmia Merikarjalan historiassa idästä ja lännestä katsottuna.

–  Kalastuksen ja hylkeenpyynninmenetelmistä, ajoista ja paikoista kertoo Jukka Illman.

–  Pentti Paavolaisen esitelmän aiheena on Viipurin lahden kulttuurimaisema.

–  ”Mitä emme vielä tiedä – mitä Merikarjalasta tulisi tutkia” kysyy ja pohtii Yrjö Kaukiainen

–  Kulttuuritutkimuksen professori Pekka Suutari tarkastelee samoja asioita oma alansa näkökulmasta.

–  Satamien vientiä ja tuontia tarkastelee ja kuvaa elokuvan keinoin elokuvaohjaaja Seppo Huunonen otsikolla ”Puuta ja pirtua” videoelokuvassa Uuras – Viipurin portti maailman merille.

–  Loppukeskustelu: Mikä on Merikarjala ja missä sekä mitä on merikarjalaisuus ja sen antama identiteetti nykysuomessa? Seppo Huunonen johdattelee avointa keskustelua.

Muutokset mahdollisia.