FM Petteri Norring väittelee 15.6.2018 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Eli F. Heckscher, Eino Jutikkala ja pohjoismainen yhteiskuntahistoria”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, aud XII, Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä on professori Anna Sivula, Turun yliopisto, ja kustoksena on professori Juha Siltala.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa (http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4287-0).

Väittelijän yhteystiedot:
Petteri Norring

* * *

Tutkin Eli F. Heckscherin (1879–1952) ja Eino Jutikkalan (1907–2006) tieteellistä tuotantoa sekä uria historiantutkijoina 1900-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Käsittelen aluksi heitä historiantutkijoina osana kansallisia ja ylirajaisia tiedeyhteisöjä. Sitten vertailen heidän tuotantojensa keskeisiä aihepiirejä ja sitä, millaisia henkilökohtaisia ja eri yhteisöihin (tutkijayhteisö, kansallinen, pohjoismainen, eurooppalainen) viittaavia teemoja he hyödynsivät selittäessään historiaa. Viimeiseksi tutkin historiantutkimuksen perustavanlaatuisia operatiivisia käytäntöjä analysoimalla menneisyyden esittämisen ja historian selittämisen suhdetta kohdetutkijoiden tuotannossa.

Tutkimukseni hyödyntää moninäkökulmaisesti henkilölähtöisen ja tekstintulkinnallisen historiantutkimuksen menetelmiä. Tutkin kohdetutkijoiden historiantulkintojen tietoteoreettisia ja yhteiskunnallisia ominaispiirteitä keskittymällä erityisesti heidän käyttämiensä käsitteiden ja selitysmallien rooleihin menneisyyden esittämisessä ja nyky-yhteiskuntaan viittaavissa historian selityksissä.

Analyysini osoittaa, että heidän tieteellinen toimintansa painottui kansainvälisesti ja yhteiskuntahistoriallisesti verrattuna senhetkisissä kansallisissa tutkijayhteisöissä vallinneisiin normeihin ja käytäntöihin. Kansalliset rajat ylittävät ilmiöt näkyvät myös heidän tutkimustensa keskeisissä teemoissa, jotka muodostuivat merkittäväksi oppihistorialliseksi yhteydeksi Heckscherin ja Jutikkalan välille. He esittivät merkantilismia, feodalismia, 1700-luvun yhteiskunnallista murrosta ja 1800-luvun teollistumista ja kansallisvaltiollistumista kuvaamalla pitkän aikavälin sosioekonomisen kokonaistulkinnan omien yhteiskuntiensa historiasta.

Jutikkalan ja Heckscherin tutkimuksissa menneisyyden esittämisen ja nyky-yhteiskunnan kannalta suotuisan kehityksen selittämisen välinen yhteys johti paikallisen historian ja yleisten normatiivisten yhteiskuntamallien jännitteiseen suhteeseen. He rakensivat historiallisen ja normatiivisen kehityskertomuksen sopeuttaakseen oman kansallisen ja pohjoismaisen yhteisön osaksi eurooppalaista porvarillista yhteiskuntajärjestelmää. Kehityskertomuksen avulla he ottivat molemmat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja 1900-luvulla vallinneeseen kilpailuun erilaisten yhteiskuntajärjestelmien välillä ja puolustivat yhteisön historian merkitystä nykyisyyttä ja tulevaisuutta ohjaavana voimana.