Jouni Jäppinen

Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Muun muassa nämä kysymykset työllistivät aikoinaan suurta osaa alkemisteista, joiden edustamaa kokeellista tieteenalaa väritti satojen vuosien ajan salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofiset ajatusrakennelmat, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, spiritualismi ja teosofia. Ihmisen elinikä on pidentynyt keskiaikaan verrattuna joillain kymmenillä vuosilla. […]

Tiedämme, että keskiajalla kirkonrakentajat laskivat kivikirkon käyttöiäksi vähintään 400 vuotta, kun taas 2020-luvun julkisten rakennusten, kuten koulujen lasketaan kestävän vain noin 30–50 vuotta. Maamme on täynnä lukemattomia surullisia esimerkkejä niin uusista julkisista kuin yksityisistä rakennuksista, jotka on asetettu käyttökieltoon jo muutaman kuukauden kuluttua käyttöönotosta. Suomentajat toteavatkin, että nykyrakentaminen kaikkinensa olisi ollut antiikin aikana järjen vastaista […]

Ilman merta ei olisi elämää. Ei ainakaan siinä muodossa, jonka nykyään tunnistamme. Elämä voi kuitenkin loppua sillä kaikki maailman meret täyttyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla saasteista, muovista, kemikaaleista ja erilaista supermyrkyistä. Merilinnuista, kaloista ja hylkeistä tavattiin elohopeaa ym. myrkkykertymiä jo vuosikymmeniä sitten. Mikromuovi ja saasta leviää yhä laajemmalle, jopa yli kymmenen kilometrin syvyyteen. Muovia löydetty eläinten […]