Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922. Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]
Teoksessaan Huligaanit – katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan Kari Koskela kuvaa poliisin ja oikeuslaitoksen pöytäkirjoista löytämiään Pitkänsillan pohjoispuolella vaikuttaneita nuorisorikollista. Aikalaiset kutsuivat heitä sakilaisiksi. Heistä ei ilmeisesti ole säilynyt muita valokuvia kuin Helsingin poliisilaitoksen rikollisten tunnistuskuvat, mutta sen sijaan sakilaisista julkaistiin usein piirroksia aikakauden pilalehdissä.
Tietosanomat
Tämän vuoden helmikuussa tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ”Representation of the People Act 1918” hyväksyttiin brittiparlamentissa. Siinä missä Suomessa oli ollut yleinen ja yhtäläinen äänikoikeus jo yli vuosikymmenen, Britanniassa tämä lakiuudistus kasvatti äänioikeutettujen määrän noin 21 miljoonaan – eli 5,6 miljoonalla miehellä ja 8,4 miljoonalla naisella. Miesten tapauksessa sen piiriin pääsivät kaikki yli 21-vuotiaat, […]
Tietosanomat
Museovirasto on palauttanut kolme saksalaisen taiteilija Käthe Kollwitzin (1867-1945) teosta niiden alkuperäiselle omistajalle. Teokset kuuluivat dresdeniläisen Staatliche Kunstsammlungen Dresdenin (SKD) Kupferstich-Kabinett-museolle II maailmansodan päättymiseen asti. Suomen tulli takavarikoi teokset 1970-luvulla ja luovutti ne Museoviraston omaisuudeksi. Teosten alkuperä ja tausta selvisivät vuonna 2017. Käthe Kollwitz on 1900-luvun tunnetuimpia saksalaisia taiteilijoita, ja hän teki mm. grafiikkaa, veistoksia […]
Arvostelu
Apulaisprofessori Jouko Vahtolan teos kuvaa Aunuksen retkeksi kutsuttua itsenäistymisen jälkeen käytyä valloitussotaa. Tarkkaa kuvaa ei tämän sodan kulusta varmaan monellakaan ole, mutta jonkinlainen surkuhupaisa näkemys siitä lienee muodostunut. Vahtolan tarkka tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaikki hupaisuus oli sodasta kaukana. Vahtolaa on kiitettävä myös kirjan kylmän suorasukaisesta jopa inhorealistisesta tyylistä. Kirjan nimi on tavallaan osuva, mutta […]