Vaikka toisin voisi luulla, moni tärkeä Suomen historian merkkihenkilö on edelleen vailla elämäkertaa ja etenkin modernia, nykyajan tarpeista liikkeelle lähtevää tutkimusta. Charlotta Wolffin elämäkerta vapaaherra Johan Fredrik Aminoffista (1756–1842) korjaa yhden suuren puutteen juuri tässä mielessä, sillä aiempaa elämäkertaa Aminoffista ei ole kirjoitettu. Tärkeässä osassa Aminoff on Carl von Bonsdorffin teoksessa Statsmän och dignitärer (1921) […]
Mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen ilmiö on, että suurin piirtein samoihin aikoihin on syntynyt sekä yksityisiä että ryhmäprojekteja tutkimaan tähän asti vähäiselle huomiolle jäänyttä Suomen historian aikakautta 1809–1863. Oma projektini on vielä keskeneräinen, mutta julkisuuteen saakka ovat ehtineet Jukka Sarjalan tutkimus Turun romantiikasta ja nyt arvioitavana oleva artikkelikokoelma Suomen sodan jälkeen. Näiden lisäksi on Svenska Litteratursällskapetilla […]
Arvostelu
Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]
Arvostelu
Kun 19 kirjoittajalta kerätään 29 artikkelia ja kaikki julkaistaan toisellekin kotimaiselle kielelle käännettynä, ristiriitaisuuksia on odotettavissa. Suomenkielinen ”Pohjois-Liettua” on käännetty ruotsiksi ”Livland” (s. 22) ja ruotsinkielinen ”Lettland” on suomennettu ”Liettua” (s. 86), mutta Mihail Barclay de Tolly syntyi tosiaan nykyisessä Liettuassa (Kuurinmaalla eikä Liivinmaalla, virhe on kääntäjän), jossa myös Suomen kaarti kärsi taudeista (virhe on […]
Arvostelu
Venäjän vallan aikaa koskevan uusimman kirjansa esipuheessa professori Matti Klinge toteaa, että teos on kirjoitettu yht’aikaa Keisarin Suomen kanssa, mutta julkaistaan käytännön syistä erikseen. Kirjat voidaan siis lukea erikseen, mutta yhteys Keisarin Suomi -kirjaan tulee väistämättä esille. Kaukana ja kotona sisältää kolme suurta, toisistaan poikkeavaa aihepiiriä, joissa haetaan kehityslinjoja varsinkin vuorovaikutuksen näkökulmasta. Jokainen kolmesta aihepiiristä […]