Arvostelu

Heikki Ojan teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto. Riimukirjoitukset ovat olleet käytössä laajalla alueella Euroopassa. Vanhin tunnettu riimuesine on Vimose-suosta Tanskasta löytynyt kampa, jossa lukee ´harja´. Se on ajoitettu vuoteen 160. Eniten riimukirjoitusta käytettiin Skandinavian alueella noin vuosina 900–1100, viikinkiretkien aikaan, mutta riimukirjoituksia laadittiin vielä paljon myöhemminkin. […]

Lue lisää

Arkeologisen etsinnän ja tutkimuksen Pohjanmaalla – entisen Vaasan läänin alueella – jota teos alueellisesti käsittelee, voi yksinkertaistettuna määrittää kolmen muuttujan avulla. Ensimmäinen on luonnollisesti aika, historiallinen tai arkeologinen, oletetusta paleoliittisesta kivikaudesta ennen viimeistä jääkautta historialliseen aikaan, jolloin yhteiskunnasta alkaa löytyä kirjallisia dokumentteja. Varsinainen aikamatka alkaa kymmenen tuhannen vuoden takaa ja päättyy vajaan tuhannen vuoden taakse […]

Lue lisää

Arvostelu

Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]

Lue lisää

Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1. p. 1979; 10. p. 2009) ehti olla yli 30 vuoden ajan ainoa kattava esitys Suomen muinaisuudesta. Vaikka kirja oli aikanaan ansiokas, uusi tutkimus on tehnyt sen osin pahasti vanhentuneeksi. Siksi Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anna Wessmanin laaja ja perusteellinen esitys Muinaisuutemme jäljet: Suomen […]

Lue lisää