Arvostelu

Koivistolaisen ratavartija Jalmari Piilikankaan Martta-puoliso oli yksi kahdestasadasta Otto-Wille Kuusisen johtaman Suomen demokraattisen kansantasavallan kansalaisesta, jotka jäivät talvisodassa puna-armeijan valloittamalle Karjalankannakselle. 38-vuotiaan Martan pitkä taival neuvostovankileiriltä toiselle alkoi jo talvisodan aikana, kun häntä syytettiin vakoilijaksi. Koiviston maalaiskunnassa asuneen Martan aviopuoliso oli ratavartija Jalmari Piilikangas. Sekä Jalmari että perheen kaksi tytärtä, 16-vuotias Sirkka ja 10-vuotias Eila, […]

Lue lisää

Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

2

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Lue lisää

Teoksen ovat toimittaneet Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö ja Olli Kleemola ja sen kirjoittajina ovat Tuomas Tepora, Tuula Eskeland, Antero Leitzinger, Outi Fingerroos, Ulla Savolainen, Heli Kananen, Eeva Riutamaa ja Marjatta Hietala. Kirjoittajat lähestyvät karjalaisteemaa monista näkökulmista. Perinteinen sotahistorian näköala aiheeseen avautuu Pirkko Kanervon Karjalan menetyksen poliittisia taustaehtoja ja sodan jälkeistä maareformia tarkastelevissa artikkeleissa. Ajopuuteoriat ja […]

Lue lisää