Pekka Vaara julkaisi 2018 kirjan Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan. Viime vuonna kertomus sai jatkoa teoksessa Viena 1919-1922 – kun neuvostovalta tuli Karjalaan. Vuoden 1918 päättyessä maailmansota oli ohi, mutta itäisessä Euroopassa se jatkui Venäjän sisällis- ja interventiosotana vielä vuosia, ja tämän konfliktin osa olivat myös meillä heimosotina tunnetut taistelut. Vienankarjalainen näkökulma Heimosodista […]
Ehdin lukea Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjaa Villi itä. Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros kolmanneksen ennen kuin tajusin, mikä tekstissä oli niin tuttua: kirjoittajat olivat tavoittaneet ruotsalaisen Peter Englundin verrattoman tyylin kertoa sodasta, ei sotahistoriaa vaan sodan ja siinä mukana olleiden ihmisten historiaa. Tekijöiden suuri oivallus on ollut rinnastaa Suomen heimosotien vapaaehtoiset ensimmäisen maailmansodan […]
Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]
Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]
Arvostelu
Vuonna 2014 julkaistiin suomeksi Antero Uiton toimittama Puna-armeijan marssiopas Suomeen 1939. Se sisälsi paljon ainutlaatuista vakoilutietoa rajaseudusta, tieyhteyksistä ja muun muassa Mannerheim-linjasta. Vaikka kuva suomalaisista ja ”lahtarien Suomesta” oli kovin mustavalkoinen, marssiopas osoitti Neuvostoliiton valmistelleen hyökkäystä ja talvisotaa perusteellisesti jo ennen Mainilan laukauksia. Erilaiset ehdotukset aluevaihdoista ja niiden hylkääminen Suomen puolelta olivat vain lopullinen tekosyy […]