Ympäristöhistoriallista tutkimusta on Suomessa tehty pitkään ja monipuolisesti, mutta pitkän aikavälin kokonaisesitystä, joka kattaisi ympäristön eri osa-alueet, ei ole kukaan lähtenyt tekemään. Suomen ympäristöhistoria 1700-luvulta nykyaikaan on näin ollen erittäin tervetullut lisäys suomalaiseen ympäristöhistorian kirjallisuuteen ja helpottaa varmasti myös aihepiiriin tutustumista. Kuten teoksen johdannossa todetaan, Suomen ympäristöhistoria tarjoaa toisenlaisen tavan nähdä Suomen historian pitkä kaari […]
Männyn kasvu taimesta hakkuukypsäksi Etelä-Suomen kuivilla kankailla kestää helposti lähes sata vuotta. Pohjois-Suomessa mänty ja kuusi kasvavat vieläkin hitaammin. Mitä mahdollisuuksia meillä on ennakoida mihin metsiämme näin pitkällä aikajänteellä tarvitaan, varsinkin kun alati voimistuva ilmastonmuutos vielä lisää ennusteiden epävarmuutta. Lähdin kollegani Timo Myllyntauksen kanssa etsimään osviittaa näihin haasteisiin siitä ainoasta suunnasta, josta meillä on edes jonkinlainen varmuus – nimittäin historiasta. Löytyisikö menneestä kehityksestä säännönmukaisuuksia, joista voisi olla apua?
Toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen reiluksi vuodeksi Sahaan eli Jakutiaan. Konttinen kirjoitti tänä aikana Helsingin Sanomiin muun muassa politiikasta, ympäristöstä, taloudesta, valtavista luonnonvaroista, ilmastonmuutoksesta ja alkuperäiskansoista. Siperia on sekä matkaopas Siperiaan ja siperialaisuuteen että kuvaus suomalaisen perheen arjesta keskellä Sahaa, pienessä Töhtyrin kylässä, noin tunnin matkan päässä Sahan pääkaupungista Jakutskista. Kirjassa on neljä kuvaliitettä, ja […]