Miksi historiaa opiskellaan ja siinä suoritetaan tutkintoja, jos historiaa kykenee tutkimaan pelkällä luku- ja kielitaidolla? Toisin kuin usein luullaan, historia ei ole tosiasioiden kronologinen luettelo, vaan siitä tehty yleistys, analyysi ja teoria. Usein historiaa harrastavalta ei-ammattilaiselta puuttuu metodinen taso ja ymmärrys kontekstista.
Historia menee jatkuvasti eteenpäin, sen tehtävä on ymmärtää jo ymmärretystä lisää. Kuva menneestä voi myös muuttua, sillä aito tutkija ei omaa näkemystään kiihkeästi markkinoiva lähetyssaarnaaja, vaan hän on aina kiinnostunut uusista löydöistä ja ajatuksista. Historiantutkijan antaman selityksen tulee olla uskottava oman maailmamme rationaalisessa ilmapiirissä, vaikka se sotisi menneisyydessä vallinnutta totuutta vastaan, sillä yliluonnollisuuskin pitää selittää luonnollisena, muuten rationaalinen nykyisyys ei sitä hyväksy, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori ja historiantutkija Jukka Korpela.
Turun vanhoista taloista on julkaistu lukuisia teoksia. Mieleeni tulee ensiksi Harri Kalvan 4-osainen kirjasarja Muuttuva kaupunki (1969–1989) valokuvineen. Sen kolmannen osan kuvat on piirtänyt taiteilija Pertti Koivikko. Myöhempiä Turku-kirjoja ovat tehneet Rauno Lahtinen –Turun puretut talot 1–5 vuosilta 2013–2018 – sekä Eva Latvakangas & Jonny Holmén & Kati Kivelä – Turku muuttuva kaupunki vuodelta 2011. […]