Arvostelu
”Perhehistorian tutkimuksen tehtävänä on historiakuviin vetoavissa debateissa nimenomaan muistuttaa menneisyyden moninaisuudesta ja suhteellistaa nykyajan huolia. Historialla on nimittäin kyky avata menneisyyttä niin, että syntyy tilaisuuksia kuvitella myös erilaisia tulevaisuuksia.” Näin toteaa tutkija Ilana Aalto uuden artikkelikokoelman Perheen jäljillä: Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa, 1400–2020 päättävässä artikkelissaan. Keväällä 2021 ilmestynyt teos tutkii perheen historiaa eri vuosisatoina ja eri […]
Perhepolitiikan tulisi olla enemmän osa sosiaalipolitiikkaa kuten Ruotsissa eikä niinkään yleiseen väestönlisäykseen tähtäävää. Pitäisikö Suomen Väestöliitto lakkauttaa ja siirtää sen rahoitus lastensuojeluun? Väestöpolitiikan sijalle tarvitaan uusia yhteisöllisiä sidoksia tuottavaa sosiaalipolitiikkaa kirjoittaa Markku Soikkeli.
Mitä on suomalainen köyhyys? Suomalainen nykyköyhyys on absoluuttisen kurjuuden, nälän ja puutteen sijaan suhteellista. Suhteellinen köyhyys tarkoittaa heikkoa toimeentuloa suhteessa muuhun väestöön. Euroopassa yleisesti käytetty suhteellisen köyhyyden mittari on se, että kotitalouden tulot ovat alle 60 prosenttia saman tyyppisten kotitalouksien tuloista. Tuomo Laihiala muistuttaa artikkelissaan, että köyhyys on moniulotteinen käsite. Köyhyys tarkoittaa resurssien puutetta, mutta […]
Arvostelu
Teoksen toimittajat, professorit Riitta Jallinoja (emerita), Helena Hurme ja Kimmo Jokinen, toteavat ensisanoikseen: ”Perhe on tärkeä ja kaikille tuttu sosiaalinen ryhmä” (s. 7). Totta – ja sen vuoksi onkin hyvä, että perhettä koskevan tutkimuksen suuntauksista on vihdoin kirjoitettu suomenkielinen kokoomateos. Tosin Perhetutkimuksen suuntauksista on turha etsiä vastausta siihen, mikä perhe itse asiassa on tai miksi […]