Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Jukka Sarjalan uutta tutkimusta Turun romantiikasta verkostomaisena ilmiönä täytyy tervehtiä ilolla. Paitsi että Suomen suuriruhtinaskunnan alkuvaiheita koskeva tutkimus on yleisesti ottaen vähäistä, on 1810-lukuun liittynyt Turun romantiikaksi ristitty ilmiö syystä tai toisesta jäänyt ilmiönä kokonaisuudessaan tutkimatta – tähän asti. Nyt on Turun romantiikka otettu suurennuslasin alle ja tutkittu verkoston jäseniä ja […]

Lue lisää

1

Tuskinpa lienee toista niin jäyhää hahmoa kansalliskirjallisuudessa kuin Zacharias ”Sakari” Topelius. Sekä lastentarinoilla että sukupolvesta toiseen kiertäneellä Maamme-kirjalla (1875) Topelius vakiinnutti maineensa kristillisiä arvoja saarnaavana kansanvalistajana. Viime vuonna vietettiin koko kansan satusedäksi tituleeratun kirjailijan 200-vuotisjuhlia, mutta vähänpä nekään päivittivät taiteilijakuvaa. Topeliuksen pitkään ja työteliääseen uraan mahtuu kuitenkin tekstejä, jotka toivat kotimaiseen kaunokirjallisuuteen uusia aihelmia ja […]

Lue lisää

Kauhukulttuurin tutkiminen ei ole vieläkään salonkikelpoista Suomessa. Kotimaisen kauhukirjallisuuden varhaisvaiheista tiedetään paljon vähemmän kuin sarjamurhaajien, splatterpunkin ja kidutuspornon kaltaisista höpömoderneista ilmiöistä, koska genrekirjallisuuteen on suhtauduttu kategorisesti väheksyen niin akateemisissa kuin kustannuspiireissä. Niinpä kotimaisen kauhukirjallisuuden ensimmäinen varteenotettava historiikki tuleekin ikään kuin takavasemmalta, yllättäen, mutta silti johdonmukaisesti kulttuurihistorian puolelta. Jukka Sarjalan Salonkien aaveet on sekä akateemisena tutkimuksena […]

Lue lisää