Genos 2/2024 on ilmestynyt digitaalisena ja paperisena. Numero sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Terhi Katajamäki: Perhetunne osana sosiaalista pääomaa Vaasan prinsessojen synnyinperheessä ja sukupiirissä 1539–1560 Lasse Makkonen: Suomessa vaikuttanut Löwe-suku Lisäksi numero sisältää Veli Pekka Toropaisen artikkelin Lappeen Kanalammin Hans Eskilsson Kuukan suku 1600-luvulta 1700-luvulle ja Heikki Vuorimiehen Tarkennuksia ja lisäyksiä suomalaisen Colliander-suvun tietouteen, osa 1. […]
Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]
”Suomen Sukututkimusseura on jo jonkin aikaa järjestänyt geneettisen sukututkimuksen tapahtumia ja julkaissut toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoman toimittaman opaskirjan Johdatus geneettiseen sukututkimukseen (2017). Nyt Genoksen on aika näyttää tietä sen suhteen, millainen on geneettistä sukututkimusta käsittelevä tieteellinen artikkeli.”, toteaa Genoksen päätoimittaja Katja Tikka uusimman numeron pääkirjoituksessa. Genos 1/2024 on geneettisen sukututkimuksen teemanumero, joka sisältää seuraavat vertaisarvioidut […]
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]
Sukututkijan matkassa -podcastissa eri alojen ammattilaiset avaavat näkemyksiään suvusta sekä omana alansa historiasta tai nykyvaiheista.
Suomalaiset kaivelevat innokkaasti juuriaan. Jonkun mielestä se on turhaa vouhotusta tai pakoa todellisuudesta. Harrastajilleen sukututkimus kuitenkin antaa mielekästä tekemistä, tuottaa huvia sekä lisää kiinnostusta historiaan ja ymmärrystä esivanhempiemme moninaisuudesta. Tampereen yliopiston tutkija, FT Tiina Miettinen on sitä mieltä, että omien juurien tunteminen on ihmisen keskeinen perustarve. Haluamme tietää, ketkä ovat olleet esivanhempiamme ja missä he […]
Martti Blåfieldin teos Alikartanon Nordenskiöldit kuvaa kuutta sukupolvea. Ylhäisaatelisen Wrede-suvun Suomessa sijaitsevien tilusten tilanhoitajaksi nimitettiin vuonna 1693 Johan Norberg, joka oli kotoisin Uppsalan pohjoispuolelta. Hänen ja Maria Biörnin lapset käyttivät herraskaisempaa nimimuotoa Nordenberg, ja kaksi heistä kantoi vuoden 1751 aateloinnin jälkeen nimeä Nordenskiöld. Aatelissuvun myöhemmät haarat erottautuivat vielä omilla kirjoitusmuodoillaan Nordensköld, Nordenskjöld ja von Nordenskjöld. […]