Tuntuu itsestään selvältä, että ääniradion aloittaminen houkutti opiskelijapiirejä juuri vahvan tiedotustutkimuksen opinahjon liepeillä. Ari Rannisto oli Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Tamyn aktiivi, joka oli mukana junailemassa toimilupaa ylioppilaskunnalle. Sellaisen se sai, mutta ääniradiota varten perustettiin osakeyhtiö. Innolla mukaan tuli monenlaista väkeä. Muodollisesti pätevimpiä lienee ollut yleisradiokokemusta omannut Ismo Nykänen, josta tuli ohjelmapäällikkö. Kirjassa Nykäsen ja Ranniston […]
Viime maailmansodassa sotavangeiksi jääneet ovat hankkineet kirjailija, kulttuurin monitoimimies Timo Malmille (s.1948) sotakamreerin arvonimen. Tämä arvonimi liitetään useimmiten toisiin, verisiä tarinoita kirjoittaneisiin sotakirjoilijoihin. Malmin sota on erilaista. Se on tunteikkaampaa, se on henkilökohtaista suhdetta sotineisiin, niin tunnettuihin sotasankareihin kuin sotiemme historiassa huomaamattomiksi jääneisiin. Malmin Tampereen sotakirjat eivät ole fiktioproosaa, ne eivät ole faktatietokirjallisuuta, ne ovat […]
Dosentti Rami Mähkä, Turun yliopistossa työskentelevä kulttuurintutkija, on toimittanut Aulikki ja Toivi Mattilan kouluaikaisista päiväkirjoista julkaisun, joka on saanut nimekseen Vangittu prinsessa. Nimi on poimittu sairaalaan joutuneen Aulikki Mattilan kouluaikaisesta päiväkirjasta. Kirjan päähenkilöt ovat varakkaan tamperelaisen talonomistajan Jalmari Mattilan ja tämän puolison Ksenian kaksi tytärtä. Toimitustyön pani liikkeelle A. ja T. Mattilan Säätiö. Se on […]
Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]
Vuonna 1779 Tammerkosken rantaan, nimenomaan teollisuuskaupungiksi perustettu, Tampere on suomalaisista kaupungeista se, jonka kohtalot ovat maamme kaupungeista eniten olleet sidoksissa maailmanlaajuiseen talouteen. Puhtaaseen maalaismaisemaan aikoinaan perustettu kaupunki ympäristöineen on 240 vuodessa noussut Suomen toiseksi väekkäimmäksi asutuskeskukseksi pääkaupunkiseudun jälkeen ja Pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi. Tampere ja sen kehitys ovat aina monin tavoin olleet kytköksissä globaaliin talouteen. Sen […]
Martikainen, Heidi: Kuvamuistoja Tampereelta. Tampere-Seuran julkaisu 146. Tampere-Seura 2018. 122 s. Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen on oman kuva-arkistonsa asiantuntija. Arkiston uumenista hän on hakenut parisensataa valokuvaa, joiden kautta tarjotaan nostalgiannälkäisille perustamperelaisille ja miksei uusillekin asukkaille (uusi tarkoittaa alle 25 vuotta kaupungissa asunutta) kuvia, jotka kertovat kaupungin rakennusikoneista yhtä hyvin kuin arkipäivän asuinmiljöistä. Martikaisen kuvat hakevat […]
Insinöörejä sijoittui teollistumisen ja alan koulutuksen käynnistymisen jälkeen suurempiin kaupunkeihimme ja teollisuuspaikkakunnille. Heillä oli tarve ratkoa yhteisvoimin ammatillisia asioita ja edistää kotiseutunsa elinkeinoelämää. Toverillisella yhdessäololla oli toki myös oma merkityksensä. Yleensä monessa mukana olevilla tekniikan osaajilla oli useita kanavia tähän yhteistoimintaan – eräänä niistä olivat insinöörien omat kerhot, joita perustettiin eri tavoin organisoituina 1800-luvun lopulla […]