Kun venäläinen yhteiskunta murtuu ja suhteemme Venäjään kriisiytyy, joudumme pohtimaan suhdettamme myös toisinajattelijoihin ja kriitikoihin. Yksi kriitikoista oli näyttelijä, trubaduuri ja runoilija Vladimir Vysotski, joka etsi totuutta valheita täynnä olleesta yhteiskunnasta kirjoittaa Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen.
Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt useita Pohjois-Koreaa käsitteleviä käännöskirjoja ja suomalaistenkin kuvauksia kokemuksistaan tuossa suljetussa maassa. Teoksissa on vaihteleva määrä myös yleistä faktatietoa. Tänä vuonna ilmestynyt Kai Myrbergin kirja Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia on raskaan sarjan tietoteos tuosta mystisestä diktatuurista. Jo sen nimi kutkuttaa, ja sen sisällysluettelo näytöksineen ja kohtauksineen nostattaa odotuksia – eikä […]
Arvostelu
”Historia on täynnä rohkeita miehiä ja naisia, jotka ovat uskaltaneet ajatella, puhua ja kirjoittaa ’väärään aikaan’ ja menettäneet rohkeutensa vuoksi vapautensa ja jopa henkensä.” Tästä on esipuheen mukaan kysymys kirjailija Kalevi Kalemaan kokoamassa teoksessa, joka sisältää joukon historian merkittävimpiä puolustuspuheita ja -kirjoituksia antiikista nykypäivään. Kirjan otsikko Palava totuus viittaa sekin totuuden puolustamiseen vaikeissa olosuhteissa. Kuitenkin […]
Neuvostoliitossa 1970-luvulla kädestä käteen kiertänyt samizdat-julkaisu Kaava antaa ohjeita siitä miten tulee toimia, mikäli joutuu pidätetyksi tai kutsutuksi KGB:n kuulusteluihin. Jakov Vinkovetskin kirjoittaman tekstin käänsi vironkielisestä versiosta Juhan Kristian Talve ja sen julkaisi suomeksi vuonna 1986 Osuuskunta Turun Kirjakahvila. Lue koko julkaisu
Agricola Suomen historiaverkko julkaisee ohessa Matti Rossin kirjeen Unkarin kirjailijaliitolle 11.4. 1975. Kirje julkaistiin alun perin Tiedonantaja-lehdessä 18.7. 1975. Matti Rossin Unkarin kirjailijaliitolle ja Unkarin Suomen suurlähettiläälle keväällä 1975 lähettämästä kirjeestä nousi vilkas keskustelu ja se on käynnistynyt myöhemmin useita kertoja uudestaan mm. viimeksi vuonna 2007, kun Matti Rossi palkittiin kirjallisuuden valtionpalkinnolla. Kirjeen katsottiin ilmiantaneen […]
Arvostelu
Toisinajattelija-käsite tuli Suomessa tutuksi silloin kun Neuvostoliitto-niminen valtio sijaitsi itänaapurissa. Siellä toisinajattelijoita sensuroitiin, vainottiin ja karkotettiin maasta vielä neuvostovallan viime vuosikymmeninä. Toisaalta, monet olivat kansan keskuudessa myös suuria auktoriteetteja, jopa ”profeettoja” kuten Aleksander Solzhenitsyn, Andrei Saharov, Andrei Tarkovski, Vasili Shuksinja Vladimir Vysotski. Arvostusta kuvaa se, että vallanpitäjiä kritisoivaa älymystöä kutsuttiin sanaparilla ”yhteiskunnan omatunto”. Matti Salmisen […]
Arvostelu
Stalinin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa koitti ”suojasään” aika kun 1950-60 -lukujen vaihteessa elettiin kulttuurielämässä vapaampia vuosia Nikita Hrustshovin noustessa puoluejohtajaksi. Aikakausi toi julkisuuteen kaksi merkittävää toisinajattelijaa. Ydinfyysikko Andrei Saharov alkoi lähetellä Kremliin kirjeitä, joissa hän kauhisteli kehittelemäänsä uutta asetta ja vaati aseistariisuntaa. GULAG-leireiltä vapautui samaan aikaan rangaistusvanki koodinumerolla ”STS 232”. Tuleva Nobel-kirjailija Aleksandr Solženitsyn (1918-2008) julkaisi […]