”Historia on täynnä rohkeita miehiä ja naisia, jotka ovat uskaltaneet ajatella, puhua ja kirjoittaa ’väärään aikaan’ ja menettäneet rohkeutensa vuoksi vapautensa ja jopa henkensä.” Tästä on esipuheen mukaan kysymys kirjailija Kalevi Kalemaan kokoamassa teoksessa, joka sisältää joukon historian merkittävimpiä puolustuspuheita ja -kirjoituksia antiikista nykypäivään. Kirjan otsikko Palava totuus viittaa sekin totuuden puolustamiseen vaikeissa olosuhteissa. Kuitenkin vain osa kirjan lähes viidestäkymmenestä tekstistä sopii ajatukseen rohkeutta vaativasta toisinajattelusta, sillä mukaan on mahtunut koko joukko myös toisenlaisista lähtökohdista kirjoitettuja puolustuspuheita.

Kalemaa on kerännyt valitsemansa puolustuspuheet ja -kirjoitukset eri lähteistä, kuten elämäkerroista, puhekokoelmista ja lehdistä.  Osa kirjoituksista on julkaistu tässä kokoelmassa lyhennettynä. Kirjan lopussa on kirjallisuusluettelo, mutta alkuperäislähteen mainitseminen kunkin tekstin yhteydessä olisi palvellut lukijaa. Jokaisen puolustuspuheen yhteyteen on laadittu lyhyt, mutta informatiivinen esittely, joka asettaa puheen tai kirjoituksen omaan asiayhteyteensä.  Kokoelma on monipuolinen katsaus historian erilaisille kiista-alueille, joskin naisten ääni on jäänyt aika vähäiseksi.

Kirjaan on valittu teemojen mukaista etenemistä tavoitteleva rakenne. Se ei toimi, vaan tuntuu joiltakin kohdin jopa kohtuuttomalta. Esimerkiksi kommunistien avustajana toiminut Martta Koskinen ja näyttelijä-laulaja Zarah Leander on sijoitettu Tappajat ja joukkomurhaajat -otsakkeen alle. Katsotaanko heidän olevan vastuussa Stalinin ja Hitlerin hirmuteoista? Teemojen mukaan etenevä rakenne ei tee eettistä tai moraalista eroa eri lähtökohdista toimivien puhujien välille, vaan kaikki esiintyvät ikään kuin samalta viivalta. Näin käy, koska tekstien ryhmittelyssä ei oteta huomioon niitä olosuhteita, joissa puolustus tai puolustautuminen on aikanaan tapahtunut.

Kuva: Martta Koskinen (1896-1943) poliisin tunnistusvalokuvassa.

Rohkeita toisinajattelijoita ja muita puolustautujia

Rohkeina toisinajattelijoina ja totuuden puolustajina voidaan hyvin nähdä ne, jotka ovat olleet valmiita pitämään kiinni omasta totuudestaan, vaikka kuolemaan asti. Heihin kuuluu tietenkin Sokrates, mutta myös kristillisen alkukirkon marttyyrit. Ennen pitkää kirkko tosin teki parhaansa tukahduttaakseen totuutta rakastavien ajattelua. Siitäkin Kalemaan teos antaa monta hyvää esimerkkiä.

Teollistuneella aikakaudella toisinajattelu näyttää kytkeytyneen usein luokkakamppailuun ja kokemukseen toimimisesta sorrettujen puolesta sortajia vastaan. Tähän ryhmään kuuluu myös Maiju Lassilan nimellä parhaiten tunnettu kirjailija-toimittaja Algot Untola, joka sai teloitustuomion sisällissodan aikana Työmies-lehteen kirjoittamiensa kirjoitusten vuoksi. Kalemaa tosin on valinnut kokoelmaan Untolan uskontosuhdetta käsittelevän tekstin, vaikka aito puolustuspuhekin olisi ollut saatavilla.

Rohkeisiin toisinajattelijoihin kuuluvat myös ne lukuisat aikakautensa valtavirtakulttuuria vastaan kapinoineet, jotka saivat pitää henkensä, mutta toimivat silti vangitsemisen uhalla. Aina on ollut myös niitä, jotka ovat käyttäneet vaikutusvaltaansa puolustaakseen vainottuja. Kalemaan teos osoittaa, että he ovat useimmiten olleet kirjailijoita. Kirjailijoiden muodostamaan rintamaan tekee poikkeuksen ydinfyysikko Andrei Saharov, joka oli kotimaassaan arvostettu tutkija, ennen kuin hänestä tuli Neuvostoliiton tunnetuin ihmisoikeustaistelija ja toisinajattelija.

Kirjoituskokoelman perusteella voidaan havaita, että puolustautumisen tarve liittyy aina jollain tavoin vallankäyttöön. Alistettujen kansojen puolustajat, kuten vaikkapa Mahatma Gandhi, Martin Luther King ja Nelson Mandela, sopivat vielä hyvin kirjan eetokseen.  Sen sijaan syrjäytettyjen vallanpitäjien kohdalla suhde toisinajattelun ja vallankäytön välillä on jo suhteellista. Syrjäytettyihin vallankäyttäjiin kuuluvat myös entinen Gestapo-upseeri Erich Priebke ja Vietnamin sodassa siviilien murhasta syytetty luutnantti William Calley. Molempien kohdalla suurin rangaistus on ollut maineen menetys—ja juuri siitä he koettavat puhdistautua.

Kuva: J. Robert Oppenheimer ja Albert Einstein Life-lehden kuvassa 1947.

Muutama kirjan puolustautujista on Galileo Galilein tavoin päätynyt siihen, että on viisainta antaa vallanpitäjille periksi, vaikka kokisikin olevansa oikeassa.  Ydinaseita kehittäneet J. Robert Oppenheimer ja Albert Einstein eivät asettuneet vallanpitäjiä vastaan, vaan päinvastoin heidän palvelukseensa. Heidän puolustautumisensa suuntautuu yleistä mielipidettä tai kollegojen kritiikkiä vastaa. Kokoelmassa on myös useita kirjoittajia, jotka saattoivat toki olla kiistanalaisia ajattelijoita, mutta olivat kuitenkin ennemminkin aikakautensa valtavirtakulttuurin edustajia kuin toisinajattelijoita.

Kalemaa on valinnut kokoelmaan myös aika monta kirjallisuuden hahmon esittämää puolustuspuhetta. Ääneen ovat päässeet esimerkiksi Raamatun Job ja Rikoksen ja rangaistuksen Raskolnikov. Toisin kuin muut kirjan puolustuspuheet, ne liittyvät todellisuuteen vain epäsuorasti, ja siksi ne olisi voinut ryhmitellä erikseen.

Kuva: Justus Sustermans  (1597–1681) Galileo Galilein muotokuva, 1636, National Maritime Museum Greenwich, London. Wikimedia Commons.