Liian moni huippulaatuinen tutkimus jää ilman rahoitusta, kun vain yksi kuudesta hakijasta onnistuu läpäisemään hakuprosessin. Voitaisiinko vertaisarvioidun hakukierroksen toisessa vaiheessa asettaakin hakijat paremmuusjärjestykseen arpomalla? Akateeminen yhteisön tulisi arvostaa enemmän hakemuksissaan epäonnistuneita. Akateeminen yrittäjyys ansaitsee yhtä suurta arvonantoa kuin taloudellisen yrittäjyys, kirjoittaa Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Panzar.
Koronakriisi on opettanut sen, miten tutkimusrahoituksen rakenteiden uudistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Pitkäjänteinen tutkimustyö auttaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita, jolloin kyetään paremmin reagoimaan nopeasti yllättävään uhkaan.
Tarmo Lemola on promovoitu Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi ansioistaan teknologian ja innovaatioiden tutkimuksen edistäjänä ja hänellä on pitkänlinjan näkemys suomalaisen tiedepolitikan kehityksestä. Kirjassa Lemolan kokemus tiedepolitiikan toimijana näkyy vahvana. Lemola sijoittaa tiedepolitiikan alun Suomessa ja siitä käytävän keskustelun Tieteen päiviin vuonna 1954, joilla vallitsi ”uudistusmielinen” ja edistyksellinen ilmapiiri. Kesti kuitenkin yli kymmenen vuotta ennen kuin varsinaisesta […]