Sosiologi Alison Phippsin ajankohtainen ja tähdellinen kirjanen käsittelee hyvällä otteella modernin feminismin kipupisteitä erityisesti sosiaalisen median aikakaudella. Keskeinen kysymys kuuluu, kuka saa äänensä kuuluviin ja kenen puolesta voidaan puhua. Vaikea, mutta tärkeä kysymys kuuluu myös, kenen etuja eri feministiryhmät todella edistävät. Phippsin teos koostuu kuudesta luvusta, jotka käsittelevät hyvin lähekkäisiä teemoja eli feminismiä 2000-luvun läntisessä, […]

Lue lisää

Juho Saari kertoo teoksensa esipuheessa, että alun alkaen hänen tarkoituksensa oli kirjoittaa vain Kalajoen kapinasta. Työn edetessä näkökulma laajeni kuitenkin historialliseen mikrososiologiaan, jossa kapina säilyi kirjan keskeisenä tapauskuvauksena. Tämä näkökulman laajeneminen saattaa selittää kokemustani lukijana. Teos tuntuu sisällysluettelon silmäilyn perusteella selkeältä: kirjoittaja esittelee Kalajoen kapinan sekä selittää, mistä kertoo ja miten kertoo. Hän ei kuitenkaan […]

Lue lisää

1

Tutkijapariskunta Marjaliisa ja Seppo Hentilä ovat aikaisemmin tehneet yhdessä kirjan Saksalainen Suomi 1918. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta? (Siltala 2016) Siinä he argumentoivat, että Suomesta tuli nykyisen kaltainen itsenäinen, parlamentaaris–demokraattinen tasavalta vasta vuonna 1919 – eikä siis vuoden 1905 suurlakon seurauksena, kuten historiankirjoituksessa yleensä on nähty. Nyt käsillä oleva tutkimus Tasavallan ensimmäiset. Presidenttipari Ester ja […]

Lue lisää

Kiinan historia on jaettu perinteisesti dynastioiden mukaan, mutta myös 111 vuotta kestänyt tasavalta jakautuu jo useampaan osaan: kansantasavallan perustamisen (1949) jälkeen Maon kuolema (1976) aloitti uuden aikakauden. Tosin teoksessa Kiinan poliittinen järjestelmä vuosi 1977 jää ikään kuin nollavuodeksi ja luku ”uudistuskaudesta” aloitetaan vuodesta 1978. Myös Xi Jinpingin valtaannousu (2012) tuntuu jo nousseen näiden murrosten rinnalle. […]

Lue lisää