Viime vuosina Suomessa on pulpahdellut siellä täällä esiin termi ”kolmas tasavalta”, jolla näytetään haluttavan käsitteellistää se muutos, jonka Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 olisi maamme poliittiselle kulttuurille tuottanut. Tämä EU-jäsenyydestä alkanut aikakausi olisi siis itsenäisyytemme ajan kolmas, kun taas ensimmäiselle tarkoitetaan pääsääntöisesti maailmansotien välistä, toisella puolestaan 2. maailmansodan jälkeen alkanutta aikakautta. Risto Heiskalan yhdessä […]
Otto Pipatilla on hyvät edellytykset arvioida westermarckilaisuuteen lyötyjen leimojen painoarvoa. Hän väitteli muutamia vuosia sitten Westermarckin moraali- ja yhteiskuntateoreettisista käsityksistä tutkimuksella Morality Made Visible: Edward Westermarck´s Moral and Social Theory (2017). Ihmisen sosiaalisuuden alkulähteillä, jota tässä esittelen, on saanut alkunsa Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Koneen Säätiön rahoittamasta Westermarckia ja hänen lähipiiriään koskeneesta tutkimushankkeesta, jota […]
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]