Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, miten liikkuvuuden rajat tai rajoitukset ovat ilmentyneet tai miten niitä on kuvattu aikakauden taiteessa.
Teemanumeron kolmea vertaisarvioitua artikkelia yhdistää ennen kaikkea se, että niissä keskitytään liikkuvuuden rajoituksiin tai niihin reunaehtoihin, joiden määrittelemissä puitteissa paikasta toiseen siirtyminen, tilassa oleminen ja tilan rajaaminen ovat tapahtuneet. Merja Uotila tutkii maaseutuväestön liikkuvuutta 1840-luvulla, Piia Einonen Viipuria liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla ja Carlos Ibrodo puolestaan liikkuvuuden rajoja kävelyssä 1800-luvun eurooppalaisen taiteen kautta.
Numeron kolmessa lektiossa taas siirrytään 1900-luvulle. Annukka Sailon lektiossa kuulemme kriittistä tarkastelua alueellisen aggression käsitteestä, Juho Saksholmin lektiossa taas lähestymme 1960-lukua suomalaisten ja ruotsalaisten radikaaliliikkeiden kautta. Numeron päättävä Jukka Pesun lektio esittelee suomalaisten rauhanturvaamisen historiaa kylmän sodan aikana.
Numeron sisältö
Vertaisarvioidut artikkelit
Merja Uotila: Maaseutuväestön matkat muualle. Liikkuminen ja matka-asiakirjat 1840-luvun Hollolassa ja Jaakkimassa
Piia Einonen: Viipuri liikkumisen keskuksena 1800-luvun alkupuoliskolla
Carlos Ibrodo: Sensing Boundaries on FootExperiencing Limits of Mobility through Nineteenth Century European Art
Lektiot
Annukka Sailo: Hierarchies, population control, war. Debating territorial aggression in behavioral sciences (1965–75)
Juho Saksholm: Reform, Revolution, Riot? Transnational Nordic Sixties in the Radical Press, c.1958-1968