Muinaissuomalaisten DNA:ta metsästämässä

Viime vuosina muinaisDNA-tutkimus on harpponut suuria askelelia eteenpäin. Ensimmäiset tulokset Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu hiljakkoin. Myös Ruotsissa on laaja tutkimusprojekti muinaisDNA:sta. Tutkimusta on tehty myös Suomessa Sugrige -projektin piirissä. Suomen maaperä on varsin hapan, ja tästä syystä orgaaniset jäänteet, kuten luut eivät yleensä säily kauemmin kuin 1000–1500 vuotta.

Projektin Suomea käsittelevä osa keskittyykin lähinnä rautakauden ja 1800-luvun väliseen ajanjaksoon.  Tuore tutkimus muinais-DNA:sta osoittaa, että Suomeen on virrannut aikoinaan runsaasti geeniperimää Siperiasta saakka. DNA-näytteet on saatu 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Levänluhdan vesikalmistosta Etelä-Pohjanmaalta. Miltä muinaisten ihmisten perimä näyttää verrattuna nykyiseen väestöön? Nyt näyttää siltä, että myös Suomen kivikauden ihmisten DNA:n jäljille päästään kivikautisilta asuinpaikoilta löydetyn purupihkan avulla.

Ohjelma:

Klo 12. Genetiikan professori, TY Päivi Onkamo/ post doc -tutkija Elina Salmela: ”Mitä muinais-DNA kertoo suomalaisista?”

Klo 12.30 Tutkija Simo Vanhatalo: Janakkalan miekkamiehen haudan arkeologiset tutkimukset ja niiden tuloksia

Klo 13.10 Jan Storå Tukholman yliopistosta: Skandinavian esihistorialliset väestörakenteet uudessa valossa  – arkeogenetiikan mahdollisuudet ja rajoitukset.

13.55-14.10 Keskustelua

14.10-14.30 Kahvitauko

Klo 14.30. FT Kati Salo: Muinais-DNA näytteiden valintaa Suomesta ja esimerkkejä tutkimustuloksista

Klo 15. FT Mikael A. Manninen: Muinais-DNA:ta kivikautisesta purupihkasta

Klo 15.30 Tohtorikoulutettava Ulla Moilanen: Valkeakosken Toppolanmäen rautakautinen ruumishauta.

Klo 16. Keskustelua

 

Ohjelma järjestetään Vapriikin auditoriossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.