Bysantin valtakunnan syntynä on pidetty vuotta 330, jolloin Konstantinos I Suuri perusti Konstantinopolin. Siitä tuli Itä-Rooman pääkaupunki, uusi Rooma. Tuo valtakunta käsitti lukuisia kulttuureja Euroopan, Aasian ja Afrikan rajalla. Kristillinen kreikankielinen hallinto oli niiden yhdistävä tekijä. Valtakunnasta on puhuttu tuhatvuotisena valtakuntana, se hajosi 1453 turkkilaisten valloittaessa Konstantinopolin. Käsite Bysantin valtakunta on vasta 1500-luvulla historiankirjoittajien käyttöön ottama termi. Se on vakiintunut yleiseen käyttöön ja nykyään Bysantin tutkimus pitää sisällään monenlaisia aihepiirejä, joita yhdistää side Bysantin kulttuuriperintöön. Lähtökohtaisesti niitä yhdistää tieteiden välinen tutkimusote. Bysantin tutkimuksen yksi tärkein tehtävä on uuden tiedon synnyttämisen ohella lisätä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämystä, merkitystä ja kunnioittamista rauhanomaisessa rinnak-kaiselossa nykypäivän yhteiskunnissa.

Ohjelma:

13.00–13.15  Avaus, pj. Päivi Salmesvuori

13.15–13.45

FT Jeanette Lindblom: Naiset yleisönä, osanottajina ja kulttuurin tekijöinä varhaisessa Bysantissa

13.45–14.15

TeT, dos. Pia Houni: Esityksellisiä havaintoja antiikin kreikkalaisesta teatterista Bysantin aikaan

14.15–14.45

Prof. Jukka Korpela: Islam ja Venäjä

14.45–15.15 Kahvipaussi

15.15–15.45

Dos. Tuukka Talvio: Bysantin rahojen suomalaiset jäljitelmät

15.45–16.15

Mari Kotka: Bysantti Kalevala Korun malleissa

16.15–16.45

FT Antti Lampinen: Lännen ihmeet varhaisbysanttilaisessa kirjallisuudessa

16.45–17.15

Prof. Paavo Hohti: Mikael Psellos käväisi Suomessa

17.15–17.30 lopetus