Väitökset

Taking the Language of the Past Seriously: The Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations, 1970-2010

Väitös: 10.1.2020: Taking the Language of the Past Seriously: The Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations, 1970-2010

Ajankohta ja paikka:
10.1.2020 klo 12:00 – 10.1.2020 klo 15:00, Seminaarinmäki, S212, Jyväskylän yliopisto

FM Kenneth Partin yleisen historian väitöskirjan ”Taking the Language of the Past Seriously: The Linguistic Turns in Finnish and Swedish History Dissertations, 1970-2010” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimivat professori Henrik Björck (Göteborgin yliopisto) sekä tutkijatohtori, FT Jani Marjanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pasi lhalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen, lectio praecursoria on suomenkielinen.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 174, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 174, ISBN 978-951-39-7991-1. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7991-1(PDF).

***

Partti, Kenneth

Menneisyyden kieli vakavasti otettuna: Kielelliset käänteet suomalaisissa ja ruotsalaisissa historian väitöskirjoissa, 1970–2010

Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2020, 183 s.

(JYU Dissertations

ISSN 2489-9003; 174)

ISBN 978-951-39-7991-1 (PDF)

Kielellinen käänne on siirtänyt historiantutkimuksen kiinnostusta selvemmin kohti menneisyyden kielen problematisointia.

Tässä tutkimuksessa kielellinen käänne on jaettu viiteen eri lähestymistapaan: käsitehistoriaan, lingvistiseen kontekstualismiin, diskursiivisuuteen, sukupuolen kielellisen konstruoinnin historiaan sekä narratiivisuuteen. Tämä jaottelu perustuu kansainvälisiin senioriteoreetikoihin (etupäässä R. Koselleck, Q. Skinner, J. Scott, H. White, M. Foucault) sekä heidän töihinsä, jotka edustavat kielellisten käänteiden ensimmäistä aaltoa historiantutkimuksessa. Kielellisillä käänteillä on siis ulkomainen alkuperä, ja ne ovat rantautuneet asteittain Suomeen ja Ruotsiin. Menetelmä ja teoriasovellukset ovat jo täällä olemassa olleiden perinteiden ja ulkopuolelta tulleiden metodivirtausten sekoitusta.

Analysoimalla näissä maissa puolustettuja historian väitöskirjoja vuosilta 1970–2010 sekä arvioita niistä havaitaan maiden välillä eroja ja yhtäläisyyksiä historiantutkimuksessa. Alle 10% kaikista väitöskirjoista sisältää viittauksen kielellisiin käänteisiin: Suomen tapauksessa luku on noin 9%, Ruotsin tapauksessa 6%.

Kielelliset käänteet itsessään ovat monimuotoistuneet sekä kansainvälisissä että kansallisissa debateissa. Niiden vaikutus suomalaiseen ja ruotsalaiseen historiantutkimukseen on ollut huomattava mutta ei kokonaisvaltainen. Kielen rooli ja olemus on tunnustettu yhä laajemmin ja syvemmin viime vuosikymmeninä, mutta kielellisesti suuntautuneet menetelmälliset sovellukset ovat pysyneet vähemmistön suuntauksena. Kielellisten käänteiden omaksumisen tahti ja muuntautuminen kertoo myös maiden historiografisesta tilanteesta laajemmin. Suomessa yleisen historian oppiaine on pitkän tradition myötä kansainvälisesti suuntautunut, ja kielellisesti suuntautuneiden menetelmien soveltaminen osoittaa myös osaltaan tämän. Ruotsissa puolestaan aateja oppihistoria (idéoch lärdomshistoria) on luonut linkkejä menetelmällisten lähtökohtiensa ja kielellisen kontekstualismin tai käsitehistorian välille.

Molemmissa maissa historiantutkijat ovat käyttäneet kielellisesti suuntautuneita menetelmiä paikallisissa ja kansallisissa sovelluksissaan, mutta tahti ja kattavuus on ollut Suomessa nopeampi ja kattavampi. Tämä heijastaa pienemmän kansallisvaltion avoimuutta kansainvälisten keskustelujen suuntaan.