Suomen kirkkohistoriallisen seuran tämän kevään Uuden tutkimuksen illan teemana on ”Kirkko ja yhteiskunta Suomessa”.
25.3.2019 klo 17.15–20.00 (Tieteiden talo, sali 404)
Illan aikana on kahvitauko, jossa on tarjolla pientä suolaista, ja lisäksi on myynnissä illan puhujien teoksia sekä muita teemaan liittyviä SKHS:n julkaisuja. Tervetuloa siis myös kirjaostoksille!
Ohessa esitelmien otsikot ja esittelyt:
* Yrjö Tala, Teologian tohtori:
Kirkon kipupisteet 100 vuotta sitten
Niin sanottu yhtenäiskulttuuri ei liene koskaan merkinnyt täyttä yhtenäisyyttä, sillä vastavirtaan kulkijoita on aina ollut – enemmän tai vähemmän. Osa suomalaisista jätti 1900-luvun alussa lapsensa kastamatta eikä taipunut enää papin vihittäväksi. Miten heille kävi yhteiskunnassa, missä kirkolla oli lähes monopoliasema väestökirjanpitäjänä ja avioliittoon vihkijänä? Kastamattomat jäivät ”suden” kirjoihin ilman kansalaisoikeuksia, ja ne parit, jotka oli vihitty muualla kuin papin edessä eivät saaneet täyttä tunnustusta avioliitolleen tai eivät saaneet sitä lainkaan. Valtion ja kirkon valtakoneistot toimivat hitaasti ja osin haluttomasti oikeudettomien hyväksi, mutta toimivat kuitenkin. Lyhyin askelin mentiin eteenpäin myös Venäjän Suomessa. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä toimia oli, että kumpikin epäkohta korjattiin.
* Ville Jalovaara, Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti:
Myrskyä ja mystiikkaa – luterilainen kirkko ja Suomen tasavallan presidentit
Millaisia suhteita presidentit ovat henkilökohtaisesti ja virkansa puolesta pitäneet yllä kirkkoon? Millaisena he ovat nähneet kirkon ja uskonnon roolin yhteiskunnassa? Kirkon ja presidentti-instituution suhteet ovat käyneet läpi monenkirjavia vaiheita, joihin ovat vaikuttaneet persoonat, Suomen historian suuret käänteet sekä yhteiskunnalliset ja aatteelliset liikehdinnät. Kirkko on ollut presidentille sekä yhteistyökumppani ja tuki että kriittinen vastavoima. Toisinaan osapuolet ovat ajautuneet hankauksiin. Dosentti Ville Jalovaara kertoo syyskuussa 2018 ilmestyneen tutkimuksensa Myrskyä ja mystiikkaa – Suomen tasavallan presidentit ja kirkko keskeisistä tutkimustuloksista.
* Mia Nieminen, Tohtorikoulutettava:
Asiantuntijat Pohjois-Suomen valtalehti Kalevan vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kirjoituksissa 2010-2015
Vanhoillislestadiolaisuus päätyi vuosituhannen alussa historiansa intensiivisimmän mediahuomion kohteeksi. Yhteiskunnallinen keskustelu koski erityisesti liikkeen piirissä ilmenneitä lasten hyväksikäyttötapauksia, hoitokokouksia sekä naisten ja lasten asemaa. Myös opilliset kysymykset sekä liikkeen suhde kirkkoon ja yhteiskuntaan olivat esillä. Yhteiskunta, media, asiantuntijuus sekä vanhoillislestadiolaisuus elivät ajanjaksolla omien murroskausiensa keskellä. Muutosten myötä kokemuspohjaisen ja yhteiskunnallisen asiantuntijuuden rooli vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa kysymyksissä kasvoi, minkä lisäksi naisasiantuntijat nousivat aiempaa enemmän esille. Aiemmin pääosin positiivisessa valossa näyttäytynyt liike oli esillä aiempaa kriittisemmän mediahuomion kohteena.