Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricolaportaali julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.
Emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen mukaan virrestä ja sen julkaisemisesta keskusteltiin jo sen syntyaikoina 1690-luvulla, jolloin sen muun muassa väitettiin sekoittavan maallisen ja hengellisen ilon. Ensimmäinen vuoden 1694 painos sensuroitiinkin, sillä virsikirjat olivat osa 1600-luvun lopun luterilaista yhtenäistämispolitiikkaa ja kansankasvatusta, joka tehtiin hallitsijan johdolla ja kirkon toimesta. Suvivirsi päätyi kuitenkin lähes vahingossa piispojen mielipiteestä huolimatta vuoden 1695 virsikirjaan, koska ei haluttu enää toista kertaa vetää jo painettua kirjaa pois yleisön saatavilta.
FT Tuomas M.S. Lehtosen mukaan Suvivirsi ei ole alkuperältään erityisen suomalainen – ei ainakaan, jos ”suomalaisena” pidetään jotakin puhtaasti Suomessa tuotettua. Suvivirren ”suomalaisuus” on juuri sitä, mitä suomalaisuus perimmiltään on: kasauma eri aikoina ja erilaisissa yhteyksissä syntyneitä piirteitä, joilla on vakiintunut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaiseksi kuvitellussa kulttuurissa.
Tuomas M.S. Lehtosen artikkeli ilmestyi vuonna 2012 Anu Koivusen toimittamassa teoksessa Maailman paras maa. Emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen artikkeli perustuu hänen Lahden historiapäivillä helmikuussa 2019 pitämäänsä esitelmään. Lisäksi sivulle on koottu muutamia lisätietolinkkejä virren tiimoilta.
Lue artikkelit:
- Tuomas M. S. Lehtonen: Jo joutui armas aika. Teoksessa Maailman paras maa.Toim. Anu Koivunen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1362, Vantaa 2012, 255 s. (PDF)
- Kari Mäkinen: Suvivirsi yhtenäistämispolitiikan ja sielunmaiseman tulkkina. Esitelmä Lahden historiapäivillä. Historiapäivät Lahti 9.2.2019. (PDF)
Lisätietoja virrestä:
- Suvivirsi Kotuksessa: Suwi Wirsi. [WK1701-424]
- Den gamla psalmboken ett urval ur 1695, 1819 och 1937 års psalmböcker (Internet Archive)
- Suvivirren taustalla piilee nälkää, kannibalismia ja erotiikkaa – ”Joissain pitäjissä kuoli yli puolet väestöstä” (Yle, 2.6.2017)
Vasemmalla ruotsalainen vuoden 1694 virsikirja, jossa Suvivirsi ensimmäisen kerran ilmestyi ja jonka painos vedettiin pois. Keskellä vuoden 1695 versio, ja oikealla vuoden 1701 virsikirja, jossa virsi ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi.