Museot

Turun Katedralskolanin arkeologisten kaivausten Pop up –museo avautuu 12.6.

Kuva: Muuritutkimus Ky

Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali rakennettiin raunioiden päälle vuonna 1902.

Kaivausalueelle on pystytetty rakennustelineistä kulkusilta, jota myöten raunioista pääsee näkemään pääosan. Kierrokset ovat maksuttomia ja paikat niille varataan etukäteen Lyyti-palvelusta tai ryhmien ollessa kyseessä Muuritutkimus Ky:ltä sähköpostitse (). Opastuksia järjestetään suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi kesä-heinäkuun aikana.

Kellarirakenteita Katedralskolanin liikuntasalin kaivauksilla.

Turun ”Pompeji”

Katedralskolan i Åbo -koulun tontilla on koulun peruskorjauksen yhteydessä tehty arkeologisia kaivauksia jo muutaman vuoden ajan. Koulun liikuntasalin lattian alle päästiin viime vuoden lokakuussa Muuritutkimus Ky:n aloitettua kaivaukset, jotka ovat tällä hetkellä loppusuoralla. Historiallisten lähteiden ja aiempien tontilla ja sen lähistöllä suoritettujen kaivausten perusteella arkeologit osasivat odottaa löytävänsä paikalta vanhoja raunioita, mutta yllätyksenä tuli niiden laajuus ja hyväkuntoisuus. Kaivauksista uutisoitaessa ovat julkisuudessa vilahdelleet lennokkaat vertaukset Pompejiin, kuten esimerkiksi espanjankielisen National Geographicin artikkelissa.

Kaivausten myötä lattian alta on saatu esiin kahden eri rakennuksen kellarikerrokset sekä osia ensimmäisestä kerroksesta. Kellariholvien lisäksi näkyvissä on portaikkoja, käytäviä ja kappaleita keskiaikaisten rakennusten perustuksena käytetystä hirsiarinasta. Kivi- ja tiiliosat raunioista ovat peräisin 1400–1600-luvuilta, hirret 1300-luvulta. Yhdestä huoneesta on myös paljastunut 1600–1700-luvun kaakeliuunin perustus, toisesta 1300-luvuta peräisin olevan puurakennuksen seinä- ja lattiarakenteita. Lisäksi liikuntasalin lattian alle oli piiloutunut osa keskiaikaisen Luostarin jokikadun kivetystä, jonka nyt esiin kaivettu taso on 1700-luvulta. Noin metri syvempänä sen alapuolella on jäänteitä 1300-luvulta peräisin olevasta pellosta.

Luostarin Jokikadun kivetystä 1700-luvulta.

Historia avautuu maan uumenista

Vuoden 1827 Turun palo tuhosi Katedralskolanin liikuntasalin paikalla sijainneet vanhat kivi- ja tiilirakennukset. Palon jälkeen rakennusten kellariholvit rikottiin ja täytettiin palaneiden yläkerrosten sorrutetuilla jäänteillä. Tästä rakennusjätteestä muodostuneet täyttökerrostumat kätkivät sisäänsä eriaikaisia rakennusmateriaaleja ja muita löytöjä. Purkumassan joukosta on kerätty talteen esimerkiksi keskiaikainen muototiili, tiilenpalasia 1500- ja 1600-luvuilta sekä kalkki- ja savilaastia.

Varsinaisissa kellarirakenteissa on sekä keskiaikaisia että 1500-lukumaisia piirteitä, joten palon tuhoamat rakennukset olivat ainakin osittain hyvin vanhoja. Yhden huoneen kattorakenteessa on ilmeisesti ollut tyypillisen tynnyriholvauksen sijasta muoto- ja ruodetiilestä valmistettu ristiholvaus, mikä oli yllättävä löytö: yleensä ristiholvausta kun käytettiin vain merkittävämmissä julkisissa rakennuksissa kuten kirkoissa. Onkin mahdollista, että paikalla sijaitsi aikanaan jokin tällainen tavallista merkittävämpi rakennus. Se tiedetään varmasti, että ainakin myöhempinä vuosisatoina kellarien yläpuolisissa rakennuksissa asusti hyvin merkittävää ja varakasta väkeä.

Rakennusten asutushistoriaa on ollut mahdollista selvittää kirjallisten lähteiden avulla uuden ajan alkuun saakka. Toisessa rakennuksista, ”Måånsin talossa”, asui 1500-luvun lopulta saksalaislähtöinen Måånsin kauppiassuku. ”Hornin talo” taas kuului 1600-luvun alkupuolella sotamarsalkka Evert Hornille, joka muuten on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Seuraavinakin vuosisatoina rakennuksia asuttivat rikkaat kauppiaat tai muu korkea-arvoinen väki. Esimerkiksi 1600-luvulla toinen taloista kuului Fiskarsin perustajana tunnetulle Petter Thorwöstelle, ja paikalla toimi myöhemmin mm. apteekki sekä mahdollisesti tupakkatehdas. Tästä todistavat kaivauksilla tehdyt esinelöydöt: lasisten mineraalivesipullojen osat, ehkä tislauksessa käytetyt lasiputket sekä liitupiiput.

Lasiputkien, -pullojen ja piippujen lisäksi raunioista on löydetty mm. keramiikkaa, kaakeleita, lasitettuja lattiatiiliä sekä värjättyä ja väritöntä ikkunalasia. Nämä löydöt todistavat paikalla asuneiden vauraudesta, sillä esimerkiksi väritön ikkunalasi oli värillistä kalliimpaa. Harvinaisimpia kaivausten esinelöydöistä ovat Turun palosta selvinneet, hiiltyneet paperin palaset, joissa on sekä käsinkirjoitettua että painettua tekstiä. Ne ajoittuvat 1700-luvun lopulle tai 1800-luvun alkuun.

Kaivauksia esittelevien kierrosten pääpaino on rauniorakenteissa. Löydetyt esineet päätyvät museoiden kokoelmiin, mutta osa niistä on esillä myös kierrosten aikana vitriinissä.

Kappale kadonnutta ja katoavaa Turkua

Katedralskolanin liikuntasalin paikalla sijainneet kivitalot olivat poikkeuksellisia rakennuksia. Måånsin talon kellarirakenteissa on piirteitä, jotka ovat tyypillisiä lähinnä varustusrakennuksissa kuten linnoissa – talot oli tehty kestämään ja ne oli suunniteltu perusteellisesti. Tähän päivään saakka lujina säilyneet hirsiarinat estivät rakennusten vajoamisen Aurajokirannan syvään savimaahan. Mikäli 1800-luvulla ennen Turun paloa tehdystä maalauksesta voi päätellä jotain, kellarikerrosten yläpuolisissa rakennuksissa oli useita kerroksia ja ne kohosivat ehkä kuusikin metriä korkeiksi. Myös muut lähialueen rakennukset olivat paljolti niiden kaltaisia.

Se saa pohtimaan, miltä Turun vanha sydänalue näyttäisi tänään, ellei kaupunki olisi palanut 1827.

Nyt esille kaivetut merkit tuosta kadonneesta kaupunkikuvasta ovat yleisön nähtävillä kesän ajan, mutta kaivausten ja yleisökierrosten päätyttyä rauniot peitetään suojaavalla ja keveällä maa-aineksella, minkä jälkeen niiden päälle rakennetaan uusi liikuntasalin lattia. Raunioiden kohtalo kaivausten jälkeen on herättänyt jonkin verran julkista keskustelua. Joidenkin mielestä harvinaislaatuista löytöä ei pitäisi missään nimessä haudata takaisin lattian alle. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan uusi lattia kuitenkin rakennetaan, ja liikuntasali palaa entiseen käyttötarkoitukseensa. Raunioista tehdään 3D-malli, jonka kautta niihin voi tutustua senkin jälkeen, kun kellarit, käytävät ja holvit ovat jälleen katseilta näkymättömissä.

Lisätietoja ja lähteet

 

Ps. Turun kesässä tapahtuu tänä vuonna paljon mielenkiintoista arkeologisten kaivausten saralla. Agricolan Tietosanomissa ilmestyi vähän aikaa sitten juttu Katedralskolanin naapurissa sijaitsevan Aboa Vetus -museon yleisökaivauksista. Myös Turun kauppatorilla on aloitettu laajat arkeologiset kaivaukset.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *