Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia joko paikan päällä tai verkossa, ja lisäksi arkeologisilla museokursseilla pääsee itse osallistumaan käytännön kaivaustyöhön.

Aboa Vetuksen katettu raunioalue kätkee sisäänsä kuuden kivitalon kellarikerrokset ja osan keskiaikaista Luostarin jokikatua. Alue kuuluu historiallisesti Luostarikortteliin, joka oli yksi Turun neljästä keskiaikaisesta kaupunginosasta. Luostarikorttelin raunioita ja maakerroksista löydettyjä esineitä sekä muuta arkeologista aineistoa on tutkittu museossa aktiivisesti sen perustamisesta lähtien. Aboa Vetuksen perusnäyttelyssä nähtävät esineet on kaikki löydetty museotontilta.

Kesällä 2018 yleisölle avoin kaivauskohde sijaitsee museon sisäpihalla, Itäisen rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivausalue rajautuu museon pihalta esiin kaivettuun Luostarin jokikatuun, jonka kiveyksellä kävijät voivat kävellä myös maanalaisessa Aboa Vetuksessa.

Kivitalojen jäljillä

Vuonna 2017 tehtyjen kaivausten perusteella tiedetään, että paikalla on mahdollista tavoittaa keskiaikaisia, jopa 1200-luvulle ajoittuvia kulttuurikerroksia eli jälkiä ihmistoiminnasta. Kaivausten alkuvaiheessa huomio kiinnittyy ylimpiin ja ajallisesti nuorempiin kerroksiin, jotka liittyvät Rettigin palatsin puutarhaan. Rettigin palatsi on vuonna 1928 valmistunut Valter Jungin suunnittelema barokkiklassinen rakennus, jonka tiloissa ovat nykyisin esillä Aboa Vetus & Ars Novan kaksoismuseon toisen puolen eli Ars Novan taidekokoelmat.

Rettigin puutarhaan liittyvien kerrosten alta tulevat esiin Turun palon 1827 dramaattiset jäljet. Syvemmälle kaivettaessa päästään käsiksi alueella ennen paloa sijainneisiin rakennuksiin sekä esinelöytöihin, jotka kertovat menneen ajan turkulaisten elämästä. Kaivausalueelta toivotaan löydettävän ainakin yhden kivitalon rauniot sekä 1500–1800-luvuille ajoittuvia kulttuurikerroksia. Niistä tehtävien arkeologisten tulkintojen apuna toimivat kattavat tiedot tontin asukkaista 1760-luvun puolivälistä lähtien sekä tiedot henkirahaa maksaneista asukkaista jo 1600-luvun puolivälistä lähtien.

Varsinaisena tutkimuskohteena on niin sanottu Forsteenin kivitalo, joka oli nimetty 1700-luvun alussa tontin omistaneen Samuel Forsteenin mukaan. Arkistolähteiden perusteella paritupatyyppinen rakennus oli ollut raunioituneena pystyssä vielä joitakin vuosia Turun palon jälkeen, mutta viimeistään vuonna 1835 se purettiin ja haudattiin maan alle. Talosta on säilynyt yksityiskohtainen palovakuutus vuodelta 1826. Sen perusteella kivitalossa oli useita kellareita, jotka ovat oletettavasti säilyneet maan alla. Turun palon aikaan lämmittämättömänä varastona toiminut kivitalo saattaa olla alun perin keskiaikainen asuintalo.

Kesän 2018 tutkimuskaivauksen tavoitteena on paljastaa Forsteenin kivitalon jäännökset maan alta ja täsmentää rakennuksen historiaa ja vaiheita. Samalla selvitetään, vastaavatko maanalaiset rakenteet historiallisten karttojen ja palovakuutusasiakirjojen kivitalosta antamaa kuvaa. Kaivausten aikana jatketaan myös vuonna 2017 löytyneen Turun palon aikaisen pihakiveyksen tutkimista. Lisäksi kaivausten yhteydessä saadaan talteen museoalueen historiaan liittyviä esinelöytöjä eri vuosisadoilta.

Reaaliaikaista tutkimustietoa yleisölle

Yleisöllä on monia mahdollisuuksia tutustua ja osallistua kesän kaivaukseen. Kaivausalue sijaitsee helposti saavutettavasti museon sisäpihalla – arkeologien työskentelyä voi seurata vaikka suoraan museon ravintola-kahvilan kesäterassilta. Lisäksi kaivauksella järjestetään kesä-heinäkuussa joka torstai klo 12–14 arkeologin vastaanotto, jossa arkeologit esittelevät uusia löytöjä ja tutkimusta. Kaivauksen etenemistä voi seurata myös museon verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta tunnisteella #laajennetaanturkua.

Heinäkuussa järjestetään myös yhden ja kahden päivän mittaisia arkeologisia museokursseja. Kurssilla käydään läpi arkeologisen tutkimuksen perusteita ja tutkimusmenetelmiä. Lisäksi kurssilaiset osallistuvat käytännön kaivaustyöhön arkeologien ohjauksessa. Lisätietoja kursseista löytyy museon verkkosivuilta.

Kaivausten yhteydessä toteutetaan myös koko vuoden jatkuva yleisökaivaushanke. Tässä uudenlaisen vapaaehtoistoiminnassa osallistujat pääsevät mukaan museotyön kulisseihin, moniin arkeologisiin työvaiheisiin. Samalla kehitetään tapoja, joilla museo ja yleisö voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Kehityshanke on osa Kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018.

Keskiaikainen Luostarin jokikatu kulkee sekä Aboa Vetus & Ars Nova -museon että sen naapurissa sijaitsevan Katedralskolanin alla. Tänä kesänä siihen on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua molemmissa kohteissa arkeologien esiin kaivamana. Turun kaupunki järjestää Katedralskolanin liikuntasalin kaivauksille opastettuja kierroksia kesäkuussa. Aurajoen itärantaa myötäillyt Luostarin jokikatu oli keskiajalla yksi Turun neljästä pääkadusta.

Lisätietoja:

Ilari Aalto, kaivausjohtaja
Aboa Vetus & Ars Nova

p. 044 2626020

Elina Mattila, yleisöarkeologi
Aboa Vetus & Ars Nova
,
p. 0207 181 646

Selina Kiiskinen, tiedottaja-amanuenssi
Aboa Vetus & Ars Nova

p. 0207 181 639