Perussuomalainen Nuoriso –järjestö kehotti 13.1. sosiaalisessa mediassa koululaisia tarkkailemaan historianopettajiaan. Opettajat olivat järjestön kuuleman mukaan parjanneet perussuomalaista puoluetta, ja joku opettaja oli jopa rinnastanut perussuomalaiset 1920-luvun Saksan valtaan pyrkiviin kansallissosialisteihin. Vääräoppisista opettajista on ennenkin raportoitu, ja kevyesti heitetyt rinnastukset ovat usein vain retorisia suupaloja kirjoittaa professori emerita Sirkka Ahonen.

Lue lisää

1

Historianopetuksen tenttikirjat sisältävät yleensä historiandidaktikkojen sinisiä ajatuksia ja opetussuunnitelmarunoutta. Nyt käsillä oleva kirja on erilainen. Sen luvut perustuvat huomattavaan määrään opettajien ja oppilaiden haastatteluja ja oppituntien observointeja eri luokka-asteilla. Opettajalle kirja antaa mahdollisuuden katsoa peiliin. Kirjan luvuissa on suhteellisen vähän didaktikkojen puhetta ja sen sijaan otteita tutkijoiden ja tutkittavien välisistä keskusteluista ja esimerkkejä luokkahuoneessa toteutettavista […]

Lue lisää

2

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa  tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]

Lue lisää

2

Kasvatustieteiden professori emerita ja Turun yliopiston kunniatohtori Sirkka Ahonen paneutuu ajankohtaisessa kirjassaan Suomalaisuuden monet myytit tunnettuihin suomalaisuutta kuvaaviin kertomuksiin ja tarkastelee niiden elinvoimaisuutta 1800-luvulta tähän päivään saakka. Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään myyttien syntyä 1800-luvulla ja arvioidaan niiden kestävyyttä historian oppikirjoissa ja yleisteoksissa 1900- ja 2000-luvuilla. Toisessa osassa selvitetään, miksi myyttien painotukset ovat […]

Lue lisää

Jari Leskisen kirjan lukeminen oli hämmentävä kokemus. Tuntui kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin kylmän sodan varjoissa 1970-luvulla käytyihin koulukiistoihin. Silloin koulutuspolitiikan johtopaikat vallanneet sosialidemokraatit uskoivat, että peruskoulun opetuksella voidaan muuttaa yhteiskuntaa sosialismin suuntaan, kun taas tosi oikeistolaiset pelkäsivät peruskoulun vievän Suomea Neuvostoliiton talutusnuoraan. Äänekkään radikaalin opiskelijaliikkeen koulutuspuheet vahvistivat oikeiston pelkoja, joihin Leskinen eläytyy täysin rinnoin. […]

Lue lisää