Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin.
Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla.
Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä kiinnitettiin huomioita erityisesti siihen, kuinka laajasti kolonialismin teemat kuuluvat tutkintovaatimuksiin ja pakollisiin suorituksiin ja käsitelläänkö kolonialismia osana Suomen historiaa vaiko siitä erillisenä kehityskulkuna. Siinä tarkasteltiin myös sitä kuinka paljon opetuksessa käsitellään suomalaisten vähemmistöjen historiaa.
Suomen ensimmäinen sokeritehdas aloitti 1700-luvulla Turussa. Tässä rakennuksessa se toimi vuodesta 1859. Oikeanpuoleisessa kuvassa orjia työskentelemässä sokeriruoko plantaasilla.
Selvityksen tekijöiden mukaan Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se ei nykyvalossa näytä kunniakkaalta tai oikeudenmukaiselta. Samalla on voitava kyseenalaistaa yksipuolista ja ulossulkevaa kuvaa suomalaisuudesta. Kansainvälistyvässä maailmassa on yhä vähemmän perusteltua esittää Suomi historiankirjoituksessa irrallaan muusta maailmasta.
Kenen historia? Emma Hakala, Iina Hakola, Jenni Laakso (toim.)
https://www.historianswithoutborders.fi/wp-content/uploads/2018/10/HWB_Kenen-historia.pdf
- Kategoriat:
- Artikkelit
- Julkaistu: