Kutsumme tutkijoita kirjoittamaan vuosikirjaan tutkimusartikkeleita aiheella kriisit kristinuskon historiassa. Kriisit ovat pulmallisia tai käänteentekeviä tilanteita, jotka haastavat vallitsevat olosuhteet: poliittiset, uskonnolliset, sosiaaliset tai henkilökohtaiset. Kriisi voi olla äkillinen tai pitkittynyt ilmiö, jota leimaa epävarmuus, uhkaavuus tai hätä. Olivat ne sitten globaaleja tai paikallisia, ihmisestä riippumattomia tai ihmisen aiheuttamia, niille on usein yhteistä totuttujen toimintamallien riittämättömyys […]

Lue lisää

Luterilaisuus on muovannut suomalaista yhteiskuntaa nyt noin neljäsataa vuotta eli suunnilleen yhtä kauan kuin katolisuus sitä ennen. Kristinuskon tulovuosisatana on totuttu pitämään 1100-lukua, ja sieltä teologi Emil Anton myös aloittaa aikamatkansa. Lienee parasta varoittaa mahdollista lukijaa heti alkuun: jos suhde uskontoon on kovin tiukkapipoinen, kirjaan kannattaa tarttua varovasti. Aikamatkaajan meno on nimittäin hetkittäin varsin hulvatonta, […]

Lue lisää

Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori TT, FM Kaarlo Arffman on paljon julkaisseena tutkijana eräs merkittävimmistä reformaation ja luterilaisuuden asiantuntijoista Suomessa. Hän vaikuttaa kirjoittamisessaan ottaneen erityisesti huomioon kansan ja reformaattorien välisen vuorovaikutteisen suhteen. Kaarlo Arffman kertoo innoituksen tutkimukseensa lähteneen keskustelusta, jota pohjoismaisesta hyvinvoinnin mallista käytiin 1990-luvulla. Reformaation merkkivuotena 2017 lukijan näkökulmasta kiinnostavaa onkin se, millä tavoin teos […]

Lue lisää

”Inkerinsuomalaiset ovat Suomesta Inkeriin noin 300 vuoden aikana muuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä”. Näillä sanoilla Inkerin kirkon neljä vuosisataa –teoksen toimittajat aloittavat kirjan kuvaamisen takakannessa. Lähtökohta on tärkeä tehdä selväksi heti alussa, sillä suomalaisten tietämys Inkeristä ja inkeriläisistä on yleisesti ottaen varsin heikko. Kirja nimi on hieman harhaanjohtava, minkä seikan tekijätkin toteavat. Inkerin kirkkoa ei ollut olemassa […]

Lue lisää

Alajan tutkimus on hyvin tervetullut, sillä Suomen köyhäinhoidon historiaa ei ole liiaksi tutkittu, ja suuri osa tutkimuksesta on painottunut myöhemmille vuosisadoille. Alajan tutkimukselle erityistä on se, että se tutkii nimenomaan maaseudun ja maalaispitäjien köyhäinhoitoa kaupunkiseutujen sijaan. Tämä valinta on Alajan mukaan harvinainen poikkeus koko Manner-Euroopan alueella (s. 35). Haasteellinen, mutta kiinnostava ajanjakso Tutkimuskysymyksensä ja näkökulmansa […]

Lue lisää

Korostettakoon heti alkuun, että vaikka työskentelen Tampereella, en otsikolla pyri viittaamaan ajatukseen, että Turku pitäisi erottaa muusta Suomesta, vaan arvioitavana olevan teoksen otsikkoon ja rajaukseen. Käsillä oleva teos nimittäin on Suomen keskiaikaa ja uuden ajan alkua käsittelevä artikkelikokoelma, joka lähestyy aihettaan Turussa sijainneen hiippakuntakeskuksen kautta: ”kirkon hengellinen valta kohtaa elämän Turun kaduilla ja vinttikammareissa.” Tämä […]

Lue lisää