Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen ilmestymisestä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi teoksen vuonna 1870 neljänä vihkona, kuten tuolloin oli tapana, mutta kritiikin pelästyttämänä seura julkaisi kirjan yhtenäisenä laitoksena vuonna 1873, siis vasta Kiven kuoltua, silloin varmemmaksi vakuudeksi Fredrik Cygnaeuksen, Kaarlo Bergbomin ja Julius Krohnin esipuheella varustettuna. Nyttemmin SKS on paneutunut Kiven […]

Lue lisää

Arvostelu

Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta. Muutamista teossarjoista on mukana useampikin […]

Lue lisää

Luin Juri Nummelinin toimittamaa Satuja aikuisille: Sadan vuoden unet nimenomaan satuina, en kauhu- tai fantasianovelleina. Siitä näkökulmasta myös tarkastelen kirjaa. Yksinkertaistaen sadun voi määritellä kuvitteellisia aiheita sisältäväksi kertomukseksi, joka esitetään etupäässä ajanvietteeksi. Satuja voidaan sanoa myös todellisuuden rajat ylittäviksi mielikuvituksellisiksi kertomuksiksi. Niitä lienee kerrottu ihmiskunnan alkuajoista lähtien, ja ne ovat olleet koko folkloren keskeinen osa. […]

Lue lisää

Törmäsin Elvi Sinervon (1912-1986) tuotantoon  ensi kerran Helsingin Siltavuoressa, asuessani kulttuuritoimittaja Juha Virkkusen alivuokralaisena Kristianinkadulla. Elettiin 1980-luvun alkua ja Juha antoi minulle vapaalipun Kristiina Halkolan monologinäytelmään Vuorelle nousu. Esitys puhutteli. Se oli moderni ja kertoi naisen asemasta, abortista ja kokemuksista minulle uudella tavalla. Luin pian myös novellikokoelman Vuorelle nousu(1948). Samoihin aikoihin olin alkanut kiinnostua feminismistä, […]

Lue lisää

Kalle Päätalon ura köyhistä oloista lähteneestä koillismaalaisesta metsätyömiehestä, joka sodan vaiheiden jälkeen kohoaa rakennusmestariksi ja lopulta Suomen tuotteliaimmaksi ja tunnetuimmaksi kirjailijaksi, on varsin tunnettu sankaritarina. Päätalo itse loi sen tarinan ja kritiikki ja erilaiset elämänkerralliset kirjoitukset ovat sitä myöhemmin aktiivisesti tukeneet. Ritva Ylösenkin kirja etenee vankasti Kallen kirjojen mukaisesti kronologisesti kirjojen tapahtumia kerraten. Kirjojen tapahtumat […]

Lue lisää

Teoksen kirjoittaja Milla Peltonen on väitellyt tohtoriksi Hannu Salaman romaaneista ja käynyt pitkiä, nauhoitettuja keskusteluja kirjailijan kanssa vuodesta 2008 lähtien. Muuta lähdeaineistoa on myös kosolti: päiväkirjoja, kirjeitä, käsikirjoituksia ja lehdistöaineistoa. Niitä Peltonen ”myllyttää” taidolla, vaikka Salama-arkistomateriaali on vielä järjestämättä. Hannu Salama täytti 2016 jo 80, mutta tuntuu olevan täydessä vauhdissa kirjailijana edelleenkin. Ärsyttämisen taidon hän […]

Lue lisää

1

Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]

Lue lisää