Anne Helttusen ja Tuula Uusi-Hallilan teos Naisia nimittäin esittelee kotimaista kirjallisuutta ja kirjallisuuden henkilöhahmoja uudella tavalla lähtien liikkeelle henkilönimistä. Tekijät kertovat kiinnostuneensa erityisesti sellaista etunimistä, jotka toistuvat kaunokirjallisuudessa vuosikymmenestä ja kirjailijasta toiseen. Mikään kirjan nimistä ei siten ainakaan periaatteessa viittaa ainoastaan yhteen henkilöhahmoon, vaan kirjoittajat esittelevät samannimisiä henkilöitä monesta teoksesta.

Muutamista teossarjoista on mukana useampikin nimi. Yleisimmin näyttäytyy Väinö Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla. Mukana Naisia nimittäin -kirjassa on neljä sarjan naishahmoa. Koskelan torpan ensimmäinen emäntä Alma tyytyy vähään ja on valmis tekemään työtä perheensä hyvinvoinnin eteen. Alman miniä Elina on torpantytöksi suojeltu ja varjeltu, mutta hän kasvaa sitkeäksi emännäksi, puolisoksi ja äidiksi. Elinan äiti Anna on kasvattanut tytärtään siveäksi ja siistiksi mieleltään ja käytökseltään. Muita Annoja ovat Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen Anna, Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan Anna ja Outi Pakkasen dekkarien Anna. Kirjassa on mukana myös Elinan tytär Kaarina. Hän on kaunis ja ahkera mutta rakastuu huonoon mieheen, ja hänestä tulee onneton, kuten monista muistakin kirjallisuuden Kaarinoista.

Myös Hella Wuolijoen Niskavuori-sarjan naiset ovat edustettuina Naisia nimittäin -kirjassa.  Niskavuoren Hetasta todetaan Muumäen emännän (avioituneen Hetan) olevan ”sellainen ämmä, että sitä pirukin pelkää”. Niskavuoren Martta on Raamatun Martan tapaan ahkera ja kotona puuhaileva, mutta hänen puolisonsa viehättyy Ilonasta, joka on rohkea ja itsenäinen.

Kirjojen henkilöhahmojen nimet ovat vaikuttaneet myös etunimien suosioon. Kun Anni Polva julkaisi ensimmäisen Tiina-kirjansa vuonna 1956, Tiina oli harvinainen vanhan ihmisen nimi. 1960-luvun alussa Tiina oli jo seitsemänneksi suosituin tytönnimi Suomessa. Eeva-nimi on ollut Suomessa käytössä jo pitkään, mutta Mary Marckin nimellä julkaistujen Eeva-kirjojen ilmestymisen aikoihin 1920- ja 1930-luvuilla Eeva-nimen suosio kasvoi selvästi. Aino Räsäsen Soita minulle, Helena ilmestyi vuonna 1945. Kirja oli menestys, ja se nosti Helena-nimen erittäin suosituksi varsinkin 1950-luvulla.

Nimien myötä Naisia nimittäin -kirjassa esitellään monenlaista kirjallisuutta. Mukana on enimmäkseen aikuisten kirjoja mutta myös lastenkirjallisuutta. Esitellyissä teoksissa on mukana sekä vanhaa että uutta kirjallisuutta. Liikkeelle lähdetään Ainosta ja päädytään Venlaan, mutta matkalla tavataan myös Heidi, Jaana, Laura ja Suvi sekä monia muita. Kirjoittajat löytävät samannimisistä henkilöhahmoista yhteisiä piirteitä, mutta toki myös erottavia. Naisia nimittäin tutustuttaa kotimaiseen kirjallisuuteen hauskalla tavalla. Kirjaa lukiessa herää mielihalu lukea uudelleen tuttuja kirjoja ja toisaalta tutustua niihin, joita ei vielä tunne.