Suomi on osallistunut rauhanturvaamiseen vuodesta 1956, ja toiminnasta kehittyi kylmän sodan aikana oleellinen osa suomalaista ulko- ja puolustuspolitiikkaa. Modernimpi käsite sotilaallinen kriisinhallinta vakiintui 2000-luvulla, ja tällä hetkellä suomalaisia rauhanturvaajia palvelee sotilastehtävissä reilut 400, joista suurin osa Libanonissa ja Kosovossa. Yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta on saanut uutta puhtia Nato-jäsenyyden myötä, ja Ilmari Käihkön teos Sotilaan päiväkirja – […]
Arvostelu
Heikki Tiilikainen on taustaltaan rannikkotykistöupseeri, jolla on pitkä kokemus myös sotilasviestinnästä. Hän on toiminut puolustusvoimien uutislehti Ruotuväen ja aikakauslehti Suomen Sotilaan päätoimittajana. CV:hen mahtuu myös kansainvälisiä tehtäviä sekä runsaasti kirjallista viestintää: tietokirjojen kirjoittamista, suomentamista ja toimittamista. 2000-luvun alussa Tiilikainen kirjoitti kirjan Kylmän sodan kujanjuoksu, joka on pohjana nyt esillä olevassa teoksessa. Tarkemmin sanottuna Kylmän sodan […]
Arvostelu
Naiset ovat toimineet vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa koko Suomen itsenäisyyden ajan. Varhaisista naisjärjestöistä suurin, vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd, keräsi riveihinsä parhaimmillaan lähes 250 000 naista. Sotilaskotiliitto, joka sai alkunsa 1918, on huomattavasti pienempi (nykyisin noin 5000 jäsentä), mutta se sai jatkaa toimintaansa silloin, kun lottajärjestö lakkautettiin eli syksyllä 1944. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä eivät naiset juuri osallistuneet maanpuolustustehtäviin, […]
Tietosanomat
Pienen valtaetäisyyden Suomessa kansalaisten luottamus instituutioihin on ollut maan keskeinen menestystekijä paitsi kriiseissä myös rauhan aikana. Olemme vaarallisella tiellä, jos demokratialle rakentuvan eduskuntakeskeisen oikeusvaltion ja sen instituutioiden kiistäminen ja kyseenalaistaminen saa merkittävästi enemmän ilmaa siipiensä alle – erityisesti, jos tilalle kaivataan myyttistä ”kansan oikeustajua”.
Historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa, jossa on paljon tuttua myös korona-ajan kaupunkilaisille. Jutustelun lomassa kuunnellaan aikalaiskokemuksia, tarkastellaan museoesineiden merkityksiä sekä etsitään poikkeusaikojen kerrostumia tutuista kaupunkitiloista.
Tarttuessani Herman Geijerin kirjaan Kriisit, katastrofit ja maailmanloput odotin tekijän luovan ensin katsauksen menneisyyden suuronnettomuuksiin, luonnonmullistuksiin ja erilaisiin romahduksiin sekä maailmanlopunkuvitelmiin, koska en kirjan tummasta kannesta edes huomannut sen alaotsikkoa: Kaksitoista (12) tapaa varautua. Jos olisin saanut käsiini alkuperäisen ruotsinkielisen kirjan Överlev katastrofen – tolv sätt att förbereda sig (2017), en olisi historiaa odottanut enkä edes […]
Arvostelu
Ruotsalaisen journalistin ja kirjailijan David Jonstadin teos Sivilisaation loppu ei tuo esille juurikaan uusia näkemyksiä, vaan nostaa esiin samoja teemoja, jotka ovat meille kaikille ennestään tuttuja tiedotusvälineistä. Näitä teemoja ovat mahdolliset finanssikriisit, öljykriisit, ilmastonmuutos, hirmumyrskyt, (ydin)sodat, maanjäristykset, kulutuskapitalismi ja niiden potentiaaliset uhat yhteiskunnalle. Näiden lisäksi hän nimeää riskitekijäksi EU:n byrokratian, joka paisuu paisumistaan eikä ehkä […]