Teoskokonaisuuden lähtökohtana on asettaa Suomen käymät sodat Neuvostoliittoa ja Saksaan vastaan laajempiin yhteyksiinsä. Tässä periaatteellisessa osuudessa näkyy Pekka Visurin kynänjälki. Vaikka hänet tunnetaankin poleemisena kirjoittajana, voin kaikella tavalla yhtyä hänen näkemyksiinsä niin maailmansodan taustoista, sodan ajan politiikasta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Jo se lähtökohta, että hän lähteittensä avulla kytkee eurooppalaisen ja suomalaisen sodankäynnin laajempaan lähes […]

Lue lisää

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot – joita oli Suomen Lapissa enemmän kuin maakunnan omia asukkaita eli parhaimmillaan parisataatuhatta sotilasta – rakensivat hallussaan olleelle seudulle useita linnoitteita. Tärkein näistä oli massiivinen Käsivarren vaarojen ja suurtuntureiden läpi kulkenut Sturmbock. Massiivinen puolustuslinja oli kymmenien kilometrien pituinen ja joissakin kohdissa jopa useiden kilometrien levyinen. Se koostui korsuista, ampuma-asemista ja […]

Lue lisää

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Lue lisää

Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita […]

Lue lisää

Mitä tapahtuu, kun saadaan samaan porukkaan peliyhtiö Puolenkuun Pelit johtaja ja sotahistorian harrastaja, strategiapelien tekijä ja historiatapahtumien käsikirjoittaja, Apulanta-yhtyeen lauluntekijä ja reservin alikersantti sekä Norjassa vaikuttava sotapelien ja historiantutkimuksen harrastaja. Syntyy teos Finland at War: Continuation War and Lapland War 1941–1945 (2016). Kun joukkoon lisätään vielä suomentaja, tietokirjailija ja toimittaja Simo Liikanen, päästäänkin nyt käsillä […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

3