Mikko Ylikangas on kerännyt sota-ajalta eli 30.11.1939−27.4.1945 kiinnostavia ja aikaa kuvaavia rikosuutisia Helsingin Sanomista. Kyseinen ajanjakso kattaa talvisodan, välirauhan, jatkosodan ja Lapin sodan ajan. Kiinnostavien lehtiuutisten pohjalta Ylikangas on etsinyt kunkin rikoksen tiedot arkistoista. Kirjassa esitellään kaikkiaan kuudentoista eri rikostapauksen kulku uutisointeineen ja tuomioineen. Useimmat näistä ovat monen eri rikoksen vyyhtejä, joihin on sekaantunut useita henkilöitä ja joissa on useita eri rikosnimikkeitä. Ylikangas kuvailee rikossyytteitä, referoi kuulustelupöytäkirjoja, kertoo tuomiot ja lopuksi esittää vielä yhteenvedon kommentteineen.

Varsinaiset sotarikokset Ylikangas on rajannut kirjansa ulkopuolelle, mutta mukana on vakoilu- ja sabotointirikoksia. Kirjan ensimmäinen rikostarina käsittelee vakoilua Petsamossa. Tapahtumat saivat alkunsa jo ennen sodan syttymistä. Vuoden 1920 raja oli jakanut sukuja rajan eri puolille. Laittomia sukulaisvierailuja tehtiin, ja poromiehet liikkuivat rajan tuntumassa muutenkin. Tämä mahdollisti tietojen kuljettamisen rajan yli. Petsamon suureen vakoilujuttuun kietoutui paikallisten asukkaiden lisäksi myös rajakomppanian henkilöstöä sekä kuulusteltavien kuolemia. Tapauksesta on kirjoitettu melko paljon, ja ainakin kirjoittajat Erno Paasilinna ja Juha Hagelberg ovat molemmat tulkinneet tapaukseen liittyvän salailua, asiakirjojen katoamisia ja ennen kaikkea monenlaisia huhuja. Uudempiakin tutkimuksia on tehty, mutta Ylikangas arvelee, ettei täydellinen totuus tapauksen kaikista yksityiskohdista tule koskaan selviämään.

Suomessakin on mielipiteen kertominen voinut johtaa vankilatuomioon, erityisesti jos tällä kertomisella on pyritty vaikuttamaan kuulijoihin virallisen edun vastaisesti. Ylikangas esittelee kolme erillistä tapausta, joissa levottomuutta lietsovista puheista on tuomittu vankeutta. Lahtelainen lehdenmyyjä tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen, inkeriläissyntyinen tehtaantyöläinen sai myös kolme kuukautta ja kemijärveläinen kirkkoherra maksimirangaistuksen, kuusi kuukautta vankeutta.

Vakoilua, salakauppaa ja surmia

Kun elintarvikkeista ja monista muista hyödykkeistä oli pulaa, valtiovalta säännösteli niiden kauppaa. Säännöstelyn alaisia tavaroita varten jaettiin ostokortteja, joilla oli lupa ostaa tietty määrä tarviketta, jos ostajalla oli rahaa ja kaupassa oli tavaraa. Maaseutukaupat ostivat myös tuotteita suoraan tuottajilta, ja säännöstelyn aikana nämä ostot tuli ilmoittaa Kansanhuollolle. Monipolvisessa Ilmajoen Osuuskaupan jutussa käsiteltiin sokerin, kahvin, lihan, voin, juuston, kananmunien ja kuivattujen hedelmien salakauppaa.

Kirjassa rikokset on esitelty peräkkäin ilman minkäänlaista teemajakoa; vakoilusta siirrytään kihlaukseen ja salakaupasta vankilapakoon. Ehkä tällä on haettukin vaihtelevuutta, mutta itse olisin yhdistänyt samantapaisia rikoksia yhteisen väliotsikon alle.

Kirja on kuvitettu sota-aikana otetuilla valokuvilla. Kuvituksena on myös sivuja monenlaisista asiakirjoista, mutta niistä useimmat ovat harmillisesti niin heikkolaatuisia, että niitä on vaikea lukea. Kaikista kirjassa esitetyistä tapauksista ei ole kirjoitettu muualla, mutta esimerkiksi Petsamon vakoilujutusta kirjoitettuja kirjoja ja artikkeleita löytyy lähdeluettelosta. Ylikangas on käyttänyt Rahamuseon rahalaskuria ja muuntanut sen avulla tekstissä mainitut palkat, palkkiot ja korvaussummat nykyrahaksi. Eiväthän summat silti suoraan vertailukelpoisia ole, mutta muunnos antaa jonkinlaisen käsityksen siitä, minkälaisista summista oli kulloinkin kysymys.

Osa kuvailluista rikoksista voisi olla miltä ajalta tahansa. Erilaiset petolliset liiketoimet, hyötymistarkoituksessa seurusteleminen tai työtodistusten väärentäminen ovat tuttuja nykypäivänkin rikosuutisissa. Samaten erilaiset surmatapaukset, joita niitäkin on Ylikankaan kuvauksissa useampia. Lukijan, vaikka tuskin osallisten mielestä surkuhupaisa on kertomus vangin karkaamisesta, jota edelsi vangin ja vartijan yhteinen juopottelu. Kokonaisuutena kirja tarjoaa kiinnostavan ja harvemmin käsitellyn näkökulman sota-aikaan.