Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]

Lue lisää

1

Köyhäinhuollon varassa elänyt ja isän menettänyt Puustisen perhe jätti 1930-luvulla suurtyöttömyyden vaivaaman kotipitäjänsä Tohmajärven, kun 18-vuotias Hermanni-poika oli sanomalehdestä lukenut työvoiman tarpeesta Laatokan liepeillä. Puustiset nousivat junaan ja  matkasivat Jänisjärven aseman kautta Hämekosken tehtaille paremman tulevaisuuden toivossa. Sukutarinassa muun muassa rataverkon kattavuus kuvastaa suurjärven laajalle ulottuvaa merkitystä ja vaikutusta yhdenkin perheen tulevaisuuteen. Kun tähänastisen järvitutkimuksen […]

Lue lisää

Wiipuri.fi -portaali on julkaissut sivuillaan kansion kuvia, jotka esittävät Viipuria jatkosodan aikana. Kuvat ovat lopetetun Wiipurin arkistoyhdistyksen (WAY) kokoelmista, jotka ovat nykyisin Wiipuri-Yhdistys ry:n hallussa. Viipuri jatkosodan aikana -kansio löytyy tästä linkistä. Kansio sisältää myös valokuvia, joita portaalin toimituskunta ei ole kyennyt paikantamaan. Jos tunnistat paikan, olethan yhteydessä osoitteeseen . Kuvat on lisensoitu CC BY 4.0 -lisensilla. […]

Lue lisää

”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]

Lue lisää

Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys on ollut varsin virkeä toimija julkaisujen suhteen 2000-luvulla. Miika Raudaskosken ammattitaidolla toimittama vuosikirja Ylirajaiset kaupungit Sortavala & Viipuri koukkaa itärajan taakse, aikamatkalle suomalaisille hyvin tuttuihin kaupunkeihin. Vuosikirja ei ole aivan tavallista historian perustutkimusta. Jokaisella kirjoittajalla on omaperäinen lähtökohtansa: professorit Maria Lähteenmäki ja Hannu Itkonen, tutkija Jani Karhu ja erikoistutkija Ismo Björn pohtivat […]

Lue lisää

Sydän Karjalassa on tietokirja, mutta myös muistelu-, selailu- ja kuvien katselukirja. Ulkoasu ja taitto ovat huolella ajateltuja. Karjalaisia ristipistotöitä tyylittelevät koristeaiheet sopivat hyvin kirjan aihepiiriin. Teksti on vanhemmallekin lukijalle riittävän suurta. Valokuvat kertovat havainnollisesti karjalaisista kylistä, entisaikojen työmenetelmistä, tapakulttuurista, vaatetuksesta, köyhyydestä sekä raskaan työn ja puutteellisen terveydenhuollon runtelemien ihmisten varhaisesta vanhenemisesta. Pääpaino kirjassa on naisten […]

Lue lisää