Mitä yhteistä on eläinlääketieteen uranuurtaja Agnes Sjöbergillä (1888–1964) ja oopperataiteilija Aino Acktélla (1876–1944)? Tietenkin se, että molemmat voidaan olettaa naisiksi ja heillä molemmilla on omat nimikkokatunsa. Agnes Sjöbergin mukaan on nimetty peräti kaksi katua, toinen Kauhajoella (Sööpärintie) ja toinen Helsingin Viikissä (Agnes Sjöbergin katu). Vastaavasti Aino Acktén tietä voi kulkea pääkaupungissa ja Aino Acktén Puistotietä […]

Lue lisää

  Anu Heiskasen Helsingin yliopiston poliittiseen historiaan laatima väitöskirja tarkastetaan perjantaina 7.9. Heiskasen tutkimus käsittelee suomalaisia naisia, jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä lähtivät Saksaan tai Norjaan. Tutkimuksensa lähdemateriaalina hän on käyttänyt mm. naisten kertomuksia Valtiollisen poliisin kuulusteluissa, jotka tehtiin heidän palatessaan Suomeen. Kuulusteluista vastasi Valtiollisen poliisin erityinen tutkijaelin.  Heiskanen on arvioinut Suomesta lähteneiden naisten lukumääräksi […]

Lue lisää

3

”Onneksi ne kauhun päivät ovat loppuneet”, totesi sisar Aina helpottuneena kun koettelemukset Vehmaalla olivat ohi. Hänen ja kymmenien muiden sisarten eli Helsingin Diakonissalaitoksen diakonssojen ja koesisarten tuntemuksia ja koettelemuksia sisällissodan ajalta on koottu näyttelyyn ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota”. Sisaret työskentelivät seurakunnissa ja monissa hoitolaitoksissa pääasiassa alueella, joka jäi punaisten valtaamaksi. Keskeisessä osassa on […]

Lue lisää

Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina […]

Lue lisää