Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1

Lipinlahti on pieni virkeä 300 asukkaan kylä Nurmeksen kupeessa. Kyläläisten innokas kansalaistoiminta todentuu lukemalla jykevää kylähistoriaa, jonka alkusanat lausuttiin jo 1990-luvun alussa. Silloin Pentti Ikonen kutsui koolle kyläaktivistit ja esitti ajatuksen kirjan kokoamisesta. Materiaalia kerättiin ja haastattelujakin tehtiin, mutta aloite hiipui. Vuonna 2011 se nousi uudelleen ajankohtaiseksi. Mukaan kirjahankkeen toimituskuntaan lupautuivat Anja Ikonen, Ensio Kulju, […]

Lue lisää

Koivuselkä on Venäjän Karjalassa sijaitseva syrjäkylä, jota on Suomen puolelta tutkittu harvinaisen tarkkaan. Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä ryhmä teki kenttätöitä Koivuselässä 1995 ja 1997. Vuonna 1998 ilmestyi Jukka Oksan toimittama kirja Koivuselkä – metsätyökylä Venäjän Karjalassa. Osin samat tutkijat lähtivät matkaan uudestaan kesällä 2014. Tuloksena uusi raportti Koivuselästä: Karjalaiskylä Venäjän muutoksessa, 2016. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nykyinen kehittämisjohtaja, […]

Lue lisää

Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan pienten kuntien vaiheita on tutkinut menneinä vuosina perusteellisesti esimerkiksi erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Björnin kohteina ovat olleet muun muassa Ilomantsin, Enon, Tuupovaaran, Outokummun ja Valtimon historiat. Onpa hän toimittanut myös kattavan Pohjois-Karjalan historiakirjasarjan viidennen osan Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. Vuoden 2015 lopulla Pohjois-Karjalassa ilmestyi kaksi merkittävää kylä- ja kuntahistoriaa käsittelevää […]

Lue lisää

Rajan maakunta onnistuu monipuolisuudessaan ja monitieteisyydessään. Pohjois-Karjalaa käsitellään viiden pääluvun näkökulmasta. Kronologisesti edetään sota- ja evakkovuosista, väestökehityksen ja elinkeinoelämän nousujen ja laskujen kautta kohti kehittyvän koulutuksen ja sosiaalipolitiikan rakentamista ja kulttuuririentoja. Ismo Björnin persoonallinen ja värikäs esipuhe ”Rajalla ja ytimessä” määrittää historiateoksen kontekstin ja maakunnan aseman useammankin ”rajan” näkökulmasta. Björn on ahkera kirjoittaja itsekin – […]

Lue lisää

Teos on selkeä yhteenveto pohjoiskarjalaisen kylän synnystä ja sen muuttumisesta nykypäivän taajamaksi. Joensuus läheisyys muutti kylän palvelutoiminnan 1990-luvulta alkaen, mutta taajama on nykysinkin muuttovoittoinen osa Joensuun kaupunkikokonaisuutta. Aivan oikein, kirkon kylä. Kontiolahden kylä alkoi syntyä 1500-luvulla ja oli osa Suur-Liperiä. Kun kylälle saatiin kappeli ja sitten ensimmäinen kirkko 1740-luvulla, syntyi siitä kyläkeskus kirkon ympärille ja […]

Lue lisää

Erikoistutkija Ismo Björn on lähtöisin Outokummusta, missä luontoa raiskattiin menneinä kaivostoiminnan vuosikymmeninä olan takaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, että historioitsija on Kaikki irti metsästä -väitöskirjaansa myöten ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista ja luonnosta. Björnin toimittama Ihmeellinen luonto on vuosikirja, jossa luonto nähdään termin eri merkityksissä. Johdannon jälkeen artikkelikokoelman avaa Kaija Heikkisen sota-ajan naisista kertova artikkeli […]

Lue lisää

Kun on oppinut kunnioittamaan Sven Hirnin yksityiskohdiltaan tietorikkaita ja viihdyttäviä kirjoja Suomen kulttuurihistorian eri aloilta, ovat ennakko-odotukset vaarallisen korkealla. Hänen uusin kirjansa Helsingin hotelli- ja ravintolaelämästä ei kilpaile ainoastaan hänen oman aikaisemman aihetta sivuavan tuotantonsa, vaan myös Yrjö Soinin (1963) ja Ester-Margareta von Frenckellin (1943-1947) kanssa. Voiko Hirn kertoa enää mitään uutta aiheesta? Korvaako uusi […]

Lue lisää