Suomen Kotiseutuliitto on yhdessä Kansallisarkiston kanssa pyrkinyt kehittämään kotiseutuarkistotoimintaa järjestämällä koulutuksia. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus ja 2019 voimaan tullut tietosuojalaki ovat osaltaan aiheuttaneet uusia haasteita arkistoille. Näihin haasteisiin vastataan keväällä 2021 käynnistyvällä koulutuksella.

Lue lisää

Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Luonto ja kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä oululaislähtöiselle taidehistorioitsijalle Vuoden kotiseututeos -kilpailu vuodelle 2021 on avattu. Suomen parhaan uuden kotiseutukirjan valitsee ensi vuonna Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo. Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Palkitseminen on lisännyt keskustelua siitä, millainen on hyvä kotiseututeos, ja kirjojen taso on kohonnut vuosien mittaan. Vuoden kotiseututeos -raati valitsee […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalistit on valittu 50 kilpailuun osallistuneen teoksen joukosta. Loppukilpailuun pääsivät Marketta Havolan, Jenna Kostetin, Juhani Kostetin, Juhani Norbäckin ja Hanna-Maria Pellisen teos Yks raitti, kaks kyllää – Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja, Elina Riksman Håkansbölen kartanossa – På Håkanböle gård sekä Kirsi Vertaisen ja Juha Ruohosen teos Juvan Partala. Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 50 kotiseutukirjaa. Alla on luettelo kilpailuun lähetetyistä teoksista. Yksi teoksista oli lähetetty kilpailuun vapaamuotoisella kirjeellä ja nettilomake oli jäänyt täyttämättä. Poikkeustilanteen vuoksi lomakkeen puuttuminen oli jäänyt huomaamatta. Kirja otettiin tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi mukaan kilpailuun. Ehdimme aiemmin uutisoida, että kirjoja oli 49. Voittajateoksen valitsee emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailu on tauolla tänä vuonna. Kilpailua on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana kilpailu on kasvanut merkittäväksi kotiseutukirjallisuuden esille tuojaksi, jota teosten tekijäkunta ja julkaisijat arvostavat. Kilpailu on saavuttanut suuren suosion, ja ehdokaskirjojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Välivuoden aikana on tarkoitus kehittää kilpailua. Viimeisin uudistus toi kilpailuun tuomarin, joka valitsee voittajan […]

Lue lisää

Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1

Lipinlahti on pieni virkeä 300 asukkaan kylä Nurmeksen kupeessa. Kyläläisten innokas kansalaistoiminta todentuu lukemalla jykevää kylähistoriaa, jonka alkusanat lausuttiin jo 1990-luvun alussa. Silloin Pentti Ikonen kutsui koolle kyläaktivistit ja esitti ajatuksen kirjan kokoamisesta. Materiaalia kerättiin ja haastattelujakin tehtiin, mutta aloite hiipui. Vuonna 2011 se nousi uudelleen ajankohtaiseksi. Mukaan kirjahankkeen toimituskuntaan lupautuivat Anja Ikonen, Ensio Kulju, […]

Lue lisää

Koivuselkä on Venäjän Karjalassa sijaitseva syrjäkylä, jota on Suomen puolelta tutkittu harvinaisen tarkkaan. Karjalan tutkimuslaitoksella työskentelevä ryhmä teki kenttätöitä Koivuselässä 1995 ja 1997. Vuonna 1998 ilmestyi Jukka Oksan toimittama kirja Koivuselkä – metsätyökylä Venäjän Karjalassa. Osin samat tutkijat lähtivät matkaan uudestaan kesällä 2014. Tuloksena uusi raportti Koivuselästä: Karjalaiskylä Venäjän muutoksessa, 2016. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nykyinen kehittämisjohtaja, […]

Lue lisää

Tarja-Liisa Luukkasen teos on enemmän kuin yhden kunnallisen kirjaston historiaa; se on paikallishistoriaa, lukemisen sosiaali- ja taloushistoriaa ja samalla sääty-yhteiskunnan historiaa ”from below”. Laajempi kirjallisen kulttuurin historia pääsee mukaan välähdyksinä silloin, kun Karstulassa tarjolla ollutta kirjallisuutta verrataan aikakauden muiden tunnettujen suomalaisten paikalliskirjastojen kokoelmiin. Karstulan kirjaston perustaminen ajoittui Krimin sodasta alkaneeseen, Suomen ruhtinaskunnan ensimmäiseen laajaan kirjastonperustamisaaltoon, […]

Lue lisää

Pohjois-Karjalan pienten kuntien vaiheita on tutkinut menneinä vuosina perusteellisesti esimerkiksi erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Björnin kohteina ovat olleet muun muassa Ilomantsin, Enon, Tuupovaaran, Outokummun ja Valtimon historiat. Onpa hän toimittanut myös kattavan Pohjois-Karjalan historiakirjasarjan viidennen osan Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. Vuoden 2015 lopulla Pohjois-Karjalassa ilmestyi kaksi merkittävää kylä- ja kuntahistoriaa käsittelevää […]

Lue lisää

Rajan maakunta onnistuu monipuolisuudessaan ja monitieteisyydessään. Pohjois-Karjalaa käsitellään viiden pääluvun näkökulmasta. Kronologisesti edetään sota- ja evakkovuosista, väestökehityksen ja elinkeinoelämän nousujen ja laskujen kautta kohti kehittyvän koulutuksen ja sosiaalipolitiikan rakentamista ja kulttuuririentoja. Ismo Björnin persoonallinen ja värikäs esipuhe ”Rajalla ja ytimessä” määrittää historiateoksen kontekstin ja maakunnan aseman useammankin ”rajan” näkökulmasta. Björn on ahkera kirjoittaja itsekin – […]

Lue lisää

Teos on selkeä yhteenveto pohjoiskarjalaisen kylän synnystä ja sen muuttumisesta nykypäivän taajamaksi. Joensuus läheisyys muutti kylän palvelutoiminnan 1990-luvulta alkaen, mutta taajama on nykysinkin muuttovoittoinen osa Joensuun kaupunkikokonaisuutta. Aivan oikein, kirkon kylä. Kontiolahden kylä alkoi syntyä 1500-luvulla ja oli osa Suur-Liperiä. Kun kylälle saatiin kappeli ja sitten ensimmäinen kirkko 1740-luvulla, syntyi siitä kyläkeskus kirkon ympärille ja […]

Lue lisää

Erikoistutkija Ismo Björn on lähtöisin Outokummusta, missä luontoa raiskattiin menneinä kaivostoiminnan vuosikymmeninä olan takaa. Ehkäpä tässä on syy siihen, että historioitsija on Kaikki irti metsästä -väitöskirjaansa myöten ollut aina kiinnostunut ympäristöasioista ja luonnosta. Björnin toimittama Ihmeellinen luonto on vuosikirja, jossa luonto nähdään termin eri merkityksissä. Johdannon jälkeen artikkelikokoelman avaa Kaija Heikkisen sota-ajan naisista kertova artikkeli […]

Lue lisää