Itä-Suomen vuoden paikallismuseoksi 2023 on valittu Kaunislehdon talomuseo Hyrynsalmella. Kaunislehdon talomuseo on ulkomuseo, jossa osa rakennuksista on alkuperäisiä ja osa paikalle siirrettyjä. Museota ylläpitää Hyrynsalmen kunta. Museo on perustettu vuonna 1973 ja täyttää tänä vuonna 50 vuotta.

Lue lisää

Museovirasto on jakanut alkukeväästä avustuksia yli 700 000 eurolla. Maailmanperintökohteiden hoitoon annettiin 235 000 euroa ja paikallismuseoille 479 400 euroa.

Lue lisää

Kittilän kunta juhli 150-vuotista historiaansa vuonna 2018. Tuolloin kunnanvaltuusto päätti tuottaa kittiläläisille – ja miksei muillekin – teoksen kunnan ja kuntalaisten historiasta. Viisaasti kylläkin päädyttiin ratkaisuun, jonka perustana oli historiatoimikunta, jossa toki oli mukana kunnan hallinnon edustajat, mutta joka pääasiassa koostui eri alan tutkijoista, joista suurimmalla osalla oli henkilökohtaiset suhteet Kittilään. Työhön valjastettiin kaikkiaan viisitoista […]

Lue lisää

1

Jantso Jokelin, esseisti, tietokirjailija ja luovan kirjallisuuden opettaja sekä Touko Hujanen, palkittu kuvajournalisti, ovat vuosien mittaan ahtautuneet Toukon 600 eurolla ostamaan läpiruostuneeseen Suzukiin ja ajelleet pitkin ja poikin Suomea etsimässä ja löytämässä suomalaisuuteen liittyviä matkakohteita. Niitä voivat olla jo unohduksiin vaipuneet puuhamaat, sammaloituneet peikkometsät, ruosteen syömät huvipuistokalusteet, kenenkään käymätön museo tai homehtunut korpihotelli. Mutta niitä […]

Lue lisää

  Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä. Teokset ovat: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassaTuula […]

Lue lisää

Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuun avoinna olevalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.

Lue lisää

Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuussa aukeavalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.

Lue lisää

Kansallisarkiston pääjohtaja on paikallisen historiankirjoituksen näköalapaikalla Kansallisarkiston juuri eläkkeelle siirtyvä pääjohtaja Jussi Nuorteva valitsee Vuoden kotiseututeoksen ensi vuonna. Vuoden kotiseututeos -kilpailuun voi lähettää nyt ehdotuksia täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa bit.ly/vuodenkotiseututeos. Nuorteva on seurannut kotiseutukirjallisuuden syntymistä näköalapaikalla valtionarkistonhoitajana vuodesta 2003 lähtien. Iso osa paikallishistorioiden merkittäviä lähdeteoksia, mm. käräjäpöytäkirjat, on sijoitettu Kansallisarkistoon. Pöytäkirjoista on ammennettavissa paljon muutakin […]

Lue lisää

Terhi Pietiläisen ja Sirpa Juutin toimittama Made in Heinola – Retkiä kaupungin kulttuuriperintöön on valittu Vuoden kotiseututeokseksi. Vuoden kotiseututeoksen valitsi tänä vuonna Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo kolmen finaaliin yltäneen teoksen joukosta. Merisalo julkisti valintansa Turun kirjamessuilla lauantaina 2. lokakuuta järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin kotiseutukirjallisuudesta. Kunniakirjan luovutti yhdessä Merisalon kanssa Vuoden Kotiseututeos -raadin puheenjohtaja Jukka Hako. […]

Lue lisää

Suomen Kotiseutuliitto on yhdessä Kansallisarkiston kanssa pyrkinyt kehittämään kotiseutuarkistotoimintaa järjestämällä koulutuksia. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus ja 2019 voimaan tullut tietosuojalaki ovat osaltaan aiheuttaneet uusia haasteita arkistoille. Näihin haasteisiin vastataan keväällä 2021 käynnistyvällä koulutuksella.

Lue lisää

Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

Luonto ja kulttuuriympäristöt ovat tärkeitä oululaislähtöiselle taidehistorioitsijalle Vuoden kotiseututeos -kilpailu vuodelle 2021 on avattu. Suomen parhaan uuden kotiseutukirjan valitsee ensi vuonna Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo. Vuoden kotiseututeoksen palkitsemisella kannustetaan kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuodaan näkyvyyttä kotiseutukirjallisuudelle. Palkitseminen on lisännyt keskustelua siitä, millainen on hyvä kotiseututeos, ja kirjojen taso on kohonnut vuosien mittaan. Vuoden kotiseututeos -raati valitsee […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalistit on valittu 50 kilpailuun osallistuneen teoksen joukosta. Loppukilpailuun pääsivät Marketta Havolan, Jenna Kostetin, Juhani Kostetin, Juhani Norbäckin ja Hanna-Maria Pellisen teos Yks raitti, kaks kyllää – Hykkilän ja Lunkaan kyläkirja, Elina Riksman Håkansbölen kartanossa – På Håkanböle gård sekä Kirsi Vertaisen ja Juha Ruohosen teos Juvan Partala. Finalistit valitsi Suomen Kotiseutuliiton […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 50 kotiseutukirjaa. Alla on luettelo kilpailuun lähetetyistä teoksista. Yksi teoksista oli lähetetty kilpailuun vapaamuotoisella kirjeellä ja nettilomake oli jäänyt täyttämättä. Poikkeustilanteen vuoksi lomakkeen puuttuminen oli jäänyt huomaamatta. Kirja otettiin tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi mukaan kilpailuun. Ehdimme aiemmin uutisoida, että kirjoja oli 49. Voittajateoksen valitsee emeritusprofessori Seppo Knuuttila. Hän tekee valinnan Suomen […]

Lue lisää

Vuoden kotiseututeos -kilpailu on tauolla tänä vuonna. Kilpailua on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana kilpailu on kasvanut merkittäväksi kotiseutukirjallisuuden esille tuojaksi, jota teosten tekijäkunta ja julkaisijat arvostavat. Kilpailu on saavuttanut suuren suosion, ja ehdokaskirjojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Välivuoden aikana on tarkoitus kehittää kilpailua. Viimeisin uudistus toi kilpailuun tuomarin, joka valitsee voittajan […]

Lue lisää

Kirjan nimeä ei pidä ottaa kirjaimellisesti. Yhtä ja toista jää varmasti kertomatta, vaikka Tuominen saakin tekstiinsä mahtumaan melkoisen annoksen sekä menneisyyttä että nykyisyyttä. Kirjoittajan työtä ei helpota se, että alue on valtava maantieteellisestikin. Se selviää viimeistään kirjan lopussa olevasta kartasta, josta näkyy myös Karjalan jakautuminen pienempiin alueisiin – Viena, Aunus, Laatokan Karjala, Karjalankannas sekä Tverin […]

Lue lisää

Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos on mielenkiintoinen tulkinta New Yorkissa pitkään vaikuttaneen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon elämäntarinasta. Kalervo (1900-1993, os. Hyryläinen) saapui Pohjois-Amerikkaan 1920-luvulla Kanadan kautta, ja loi moninaisten vaiheiden jälkeen uran New Yorkissa näkyvänä amerikansuomalaisen kulttuurin voimahahmona. Pohjan suomalaisen kulttuurin tukemiselle erilaisissa avustushankkeissa loi menestyvä ravintolatoiminta, jossa Kalervo loi omaisuutensa ja laajamittaisen sosiaalisen verkostonsa. ”Mrs. K:n” […]

Lue lisää

Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]

Lue lisää

Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä esittelee viitisenkymmentä erilaista nähtävyyttä. Useimmat niistä liittyvät ensimmäiseen tai toiseen maailmansotaan, 1700-luvun alun eli isonvihan ja vuosien 1808–1809 Suomen sodan aikaisesta Helsingistä kun ei ole jäljellä juuri mitään, Suomenlinnaa lukuun ottamatta. Ideana on, että lukija pääsee vapaasti tutustumaan kaikkiin siinä esiteltyihin kohteisiin. Tämä rajaa pois sotilassaaret kuten Santahaminan, mutta mukana ovat […]

Lue lisää