Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa on nimensä veroinen teos. Se hakee vertaistaan vaikka millä mittapuulla. Tuskinpa monikaan vuotta 1918 käsittelevä tutkimus katselee tapahtumia niin selkeästi puna–valkoisen jakolinjan molemmin puolin kuin Jenni Merovuon taidolla toimittama uusi vuosikirja. Siksi on hienoa, että se leviää kouluihinkin: opettaja Soili Lammi on laatinut siitä sopivan paketin oppilaita varten. Toinen kirjan erityispiirre on […]

Lue lisää

1

Pohjois-Karjalan pienten kuntien vaiheita on tutkinut menneinä vuosina perusteellisesti esimerkiksi erikoistutkija Ismo Björn Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta. Björnin kohteina ovat olleet muun muassa Ilomantsin, Enon, Tuupovaaran, Outokummun ja Valtimon historiat. Onpa hän toimittanut myös kattavan Pohjois-Karjalan historiakirjasarjan viidennen osan Rajan maakunta. Pohjois-Karjalan historia 1939-2014. Vuoden 2015 lopulla Pohjois-Karjalassa ilmestyi kaksi merkittävää kylä- ja kuntahistoriaa käsittelevää […]

Lue lisää

Rajan maakunta onnistuu monipuolisuudessaan ja monitieteisyydessään. Pohjois-Karjalaa käsitellään viiden pääluvun näkökulmasta. Kronologisesti edetään sota- ja evakkovuosista, väestökehityksen ja elinkeinoelämän nousujen ja laskujen kautta kohti kehittyvän koulutuksen ja sosiaalipolitiikan rakentamista ja kulttuuririentoja. Ismo Björnin persoonallinen ja värikäs esipuhe ”Rajalla ja ytimessä” määrittää historiateoksen kontekstin ja maakunnan aseman useammankin ”rajan” näkökulmasta. Björn on ahkera kirjoittaja itsekin – […]

Lue lisää

Teos on selkeä yhteenveto pohjoiskarjalaisen kylän synnystä ja sen muuttumisesta nykypäivän taajamaksi. Joensuus läheisyys muutti kylän palvelutoiminnan 1990-luvulta alkaen, mutta taajama on nykysinkin muuttovoittoinen osa Joensuun kaupunkikokonaisuutta. Aivan oikein, kirkon kylä. Kontiolahden kylä alkoi syntyä 1500-luvulla ja oli osa Suur-Liperiä. Kun kylälle saatiin kappeli ja sitten ensimmäinen kirkko 1740-luvulla, syntyi siitä kyläkeskus kirkon ympärille ja […]

Lue lisää