Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa -teos tarjoaa näkymän Lähi-idän nykypäivän poliittiseen tilanteeseen ja sen historiaan. Aleksi Peura pohdiskelee alkuluvussaan sotien ja sotimisen ideologisia taustoja sekä stereotypioita ”pimeän keskiajan” verisistä ristiretkistä, sotien oikeutuksista ja kristittyjen frankkien (historioitsijat käyttävät tätä yleistermiä keskiajan katolisista laajemminkin) motiiveista käydä sotimaan vieraalla maalla. Hän kiinnittää huomiota myös mielikuviin islamilaisen maailman jihadista eli […]
”Ristiretket ovat ilmassa kaikkialla.” Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen lopettaa Ristiretket-kirjansa näihin sanoihin. Yhtä hyvin hän olisi voinut aloittaa kirjan noilla sanoilla ja kertoa vielä, että Baltiassa ja Skandinaviassa ristiretkistä on tullut merkittävä tutkimuskohde 1990-luvulta lähtien ja retkien suuri merkitys alueiden historiassa on alettu ottaa huomioon. 2000-luvulla on ilmestynyt suomeksi pari muutakin […]
Artikkelikokoelman avaava osa käsittelee varhaisia Välimeren kulttuureita, joissa sotien ja sodankäynnin oikeutus oli usein jumalallista alkuperää tai kosmoksen järjestyksen ylläpitoa varten. Ensimmäinen artikkeli avaa Egyptin faaraoiden tehtäviä ”kosmisen järjestyksen ylläpitäjinä”. Toisessa artikkelissa puolestaan tarkastellaan Assyrian imperiumia jumalten oikeuttamissa sodissa. Seuraavassa puolestaan käsitellään Aleksanteri Suuren Persian sotaretkeä, jonka jälkeen siirretään katse sodan syihin ja oikeutuksiin Rooman […]
Syyskuussa 1171 tai 1172 paavi Aleksanteri III saneli huvilallaan Tusculanumissa (nykyisessä Frascatissa) kymmenen päivän kuluessa sarjan kirjeitä, jotka oli osoitettu pohjoismaisille kuninkaille, ruhtinaille ja ennen kaikkea piispoille. Kirjeet oli tarkoitus toimittaa Lundiin, Nidarosiin (Trondheimiin), Stavangeriin, Upsalaan, Linköpingiin ja Skaraan. Kirjeiden tarkoituksen oli yhtäältä saattaa kuntoon Ruotsin hiukan epämääräisellä tolalla olevat kirkolliset olot ja hankkia tukea […]