Kaarle Aukusti (Kalle) Lehmus (1907–1987) oli yksi niistä sotavuosien ja sodanjälkeisen ajan vaikuttajayksilöistä, jotka eivät välttämättä paistatelleet julkisuuden valokeilassa, mutta joiden panos erilaisissa poliittisissa prosesseissa ja yhteiskunnan kehityskuluissa oli kiistaton. Vaikka Lehmus tunnettaneen ennen kaikkea sodan ajan tiedotustoiminnan keulahahmona, uralle mahtuu käänteitä siinä määrin, että tuoreen elämäkerran parissa ei pitkästy. Tiedotuksen rivimiehestä propagandapomoksi Kirjoittajakaksikosta Jussi […]
Mikko Porvalin teos Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941 tarjoaa laajan kuvan niin viime sotia edeltävien vuosien vakoilu- ja tiedustelutoiminnasta, talvisodan tiedustelusta, välirauhan salaisesta tiedonhankinnasta kuin luonnollisesti ensimmäisen sotakesän partiotiedustelusta ja muusta tiedonhankinnasta. Hyvän ja perusteellisen tekstin rinnalla kulkevat kaukopartio-osasto Vehniäisen (U2/V, sittemmin vuodesta 1943 1/ErP4) sotapäiväkirjan merkinnät ja niiden myötä myös tiedustelupäiväkirjatiedot. On kyllä […]
Valtion tiedoituslaitos (VTL) oli vuosina 1941–1944 toiminut propaganda- ja sensuurielin, jonka tehtävänä oli muokata kansan mielialoja maan hallituksen ja sodanjohdon toimille myönteisiksi ja estää haitalliseksi katsotun informaation leviäminen suomalaisten keskuuteen. Virastossa työskenteli kaikkiaan noin 600 henkilöä. Toimittaja ja tietokirjailija Keijo K. Kulha on valinnut heistä tarkasteluunsa kymmenen miestä, joita hän nimittää sotapropagandan valiojoukoksi. Tarkkaan ottaen […]
Satumaarit Myllyniemen tietokirja Yliluonnollinen sota 1939–1945 antaa hieman toisenlaisen kuvan Suomen sodista. Se on kerännyt yksien kansien väliin ainutlaatuista muistitietoa yliluonnollisiksi koetuista ilmiöistä sotien aikana – hangista, jotka on nähty verisinä, oudoista enteistä ja omaisista, jotka tulevat vierailemaan kuoleman hetkellä. Näitä enteitä ja outoja näkyjä on nähty ympäri Suomea. Niitä on myös nähty laajasti aina […]
Kun aseet Suomen rintamilla vaikenivat, useimmat kansalaiset kaiketi huokasivat, kuka mistäkin syystä. Pitkäksi venyneen jatkosodan loppuminen oli toki helpotus, mutta uuteen tilanteeseen sisältyi lukuisia epävarmuustekijöitä. Antero Holmila ja Simo Mikkonen ovat mielestäni oivallisesti otsikoineet nelikymmenluvun loppuvuosien Suomea esittelevän ja analysoivan kirjansa viimeisen luvun ”Sodasta levottomaan rauhaan”. Henkikultansa puolesta ei rintamamiehenkään tarvinnut enää sodan loputtua pelätä, […]
Arvostelu
Sotaan liittyvä tietokirjallisuus paneutuu pääsääntöisesti itse sotatapahtumiin, sotapäälliköihin ja -kalustoon. Fiktiokirjallisuus taas tarkastelee sotimista pääasiallisesti yksilön tai pienryhmän/joukko-osaston näkökulmasta ja sekin keskittyy ainakin hurjimmillaan paukkeeseen, räiskeeseen, kuolemiin ja sankaritekoihin. Siinä välissä on sitten dokumentaarinen romaani, faktio, jossa faktapohjalle rakennetaan kaunokirjallista juonikuviota fiktiivisine tai puolifiktiivisine henkilökuvineen. Pilkkeen ja Kleemolan teos käsittelee rauhaa sodan sisällä: sitä elämää, […]