Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
Kaarle Aukusti (Kalle) Lehmus (1907–1987) oli yksi niistä sotavuosien ja sodanjälkeisen ajan vaikuttajayksilöistä, jotka eivät välttämättä paistatelleet julkisuuden valokeilassa, mutta joiden panos erilaisissa poliittisissa prosesseissa ja yhteiskunnan kehityskuluissa oli kiistaton. Vaikka Lehmus tunnettaneen ennen kaikkea sodan ajan tiedotustoiminnan keulahahmona, uralle mahtuu käänteitä siinä määrin, että tuoreen elämäkerran parissa ei pitkästy. Tiedotuksen rivimiehestä propagandapomoksi Kirjoittajakaksikosta Jussi […]
Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]
Suomalaisjoukot ylittivät vuoden 1939 rajan heinäkuussa 1941. Ulkomaanmatkan dokumentoivat sodanjohdon valvonnassa toimivat tiedotuskomppanian valokuvaajat. Tietokirjailija Juha Vartiainen on toimittanut Kariston Alfamer-kustantamolle teoksen, jossa hän hyödyntää kyseistä kuvamateriaalia. Kirjan 198 sivulle on mahdutettu yli 650 valokuvaa tekstiosuuden jäädessä vain 17 sivuun. Kuvat esitetään aikajärjestyksessä. Ne alkavat lokakuiselta Syväriltä 1941 ja päättyvät elokuussa 1944 otettuun valokuvaan, jossa […]
Yli 75 vuotta sitten pidetty, kaksi viikkoa kestänyt valokuvanäyttely vaikuttaa ensi kuulemalta kovin pienimuotoiselta tutkimuksen aiheelta. Taistelusta taiteeksi -tutkimuksen tekijä Marika Honkaniemi, joka esipuheessaan kertoo olevansa taidehistorioitsija, osoittaa tällaisen olettamuksen vääräksi. Kaiken lisäksi hän tekee sen kattavasti ja varsin komeastikin. Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun suomalaisia sotavalokuvia tarkastellaan taidehistoriaan kuuluvina teoksina. Useimmitenhan niitä on käsitelty […]
Itä-Karjalan liittämiseksi Suomeen oli tehty yritys jo Suomen itsenäistymisen alkuaikoina. Jatkosodan ensimmäisenä syksynä Suomi miehitti Itä-Karjalan tarkoituksenaan liittää alue Suomeen ja kasvattaa sen asukkaista kunnon suomalaisia. Suomalaiset saapuivat isonveljen tavoin opastamaan heimoveljiä. Useat Itä-Karjalaan haluavista olivat kiinnostuneita näkemään suuren Suomen uusia alueita, jotka monilla sinne ensimmäiseksi saapuvilla kangastelivat mielessä romanttisina Kalevalan laulumaina. Suomalaistamistoimintaa Suomalaiset joukot […]
Pörsti on Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö, joka on aiemmin työskennellyt Vihreän Langan ja Editan kustannustoimittajana. Propagandan lumo on tietokirja, mutta otteeltaan se on tutkimuksellinen. Teos on lähdeviittein merkitty, ja mukana on hyvä kirjallisuusluettelo, henkilö- ja asiasanahakemisto. Mielten hallinnan sataa vuotta tekijä esittelee ulkomaisin tapausanalyysein, ja keskiössä on kansainvälinen politiikka. Kotimaisen propagandan historiaan hän ei kajoa, vaikka suomalaisten […]
Arvostelu
Heti aluksi pitää kiittää Matti Halosta, joka on taitollisesti saanut niin varsinaisen tekstin kuin lähdeviitteetkin mahdutettua aina samalle sivulle läpi koko teoksen. Kun teos on taitettu vaakasuoraan, on temppu onnistunut. Lukijan kannalta tämä on oiva ratkaisu, näin ei viitteitä tarvitse lähteä joka kerta etsimään takasivuilta niin kuin perinteisesti tapa on ollut. Muutenkin taitto on avara, […]
Venäläinen kenraali Andrei Vlasov (1901-1946) jäi saksalaisten vangiksi heinäkuussa 1942. Pari kuukautta myöhemmin jaettiin Saksan itärintamalle ja neuvostojoukkojen selustaan suurina painoksina hänen allekirjoittamiaan lentolehtisiä, joissa etenkin upseereita ja neuvostoälymystöä taivuteltiin siirtymään saksalaisten puolelle. Houkuttimena oli pikaisen rauhantulon lisäksi Neuvostoliiton olojen täydellinen mullistaminen eli pakkokollektivisoinnin poisto, bolševismin kukistaminen, sanan-, uskonnon- ja kokoontumisen vapaus sekä lukuisia muita […]