Vuonna 1974 Liisa Isotalo sai käsiinsä virkatodistuksen, jossa täsmäsi vain hänen syntymäpäivänsä syksyllä 1952. Mistä oli kyse? Koulutyttönä epäilyjä oli herättänyt vain se, että perheenjäsenten veriryhmät eivät vastanneet sitä, mitä koulussa oli opetettu niiden periytyvyydestä. Kirjan genreä ei ilmoiteta, mutta tekijää luonnehditaan esikoiskirjailijaksi. Romaania Isotalo onkin lähtenyt rakentamaan. En silti kutsuisi teosta pelkästään romaaniksi tai […]

Lue lisää

Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]

Lue lisää

Zacharias Topeliuksen lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muokanneet eri sukupolvien käsityksiä Suomesta ja suomalaisista 1870-luvulta alkaen. Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio (SKS ja SLS 2018) avaa Topeliuksen lukukirjan merkitystä ja taustoja sekä teokseen tehtyjä uudistuksia Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen. Editio sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä […]

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran historian kirjoittamisen aloitti professori Irma Sulkunen. Vuonna 2004 ilmestynyt teos käsitteli seuran kuuttakymmentä ensimmäistä toimintavuotta, kuten jo sen nimi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831–1892 kertoo. Viime vuonna SKS:n historia kasvoi kolmiosaiseksi, ja kahden jälkimmäisen osan kirjoittaja on dosentti Kai Häggman. Hänen kynänjälkensä on tuttua muista kustannusalaa käsittelevistä historiateoksista. WSOY:n historian kaksi osaa (Piispankadulta […]

Lue lisää

Nk. Fennica-kirjallisuuden ja ylipäätään suomalaisen tai Suomeen liittyvän kirjallisuuden luettelointi jokaiselle lukijalle helpossa muodossa on täydellistynyt. Viime vuonna ilmestyivät vuodet 1488-1700 kattava luettelo ja sen hakemisto-osa. Kirja on helppokäyttöinen ja oleellinen lisä jokaisen kirjahistoriasta kiinnostuneen hyllyssä. Se on myös tarpeellinen, joskin kovin kallis, hankinta Helsingin yliopiston uudeksi oppiaineeksi tänä syksynä nousseen kirjahistorian opiskelijoille. Tämän teoksen […]

Lue lisää