Formaattiohjelmat ovat useimmille television katsojille tuttu termi. Etenkin 2000-luvulla suuri osa uusista televisio-ohjelmista perustuu joko ulkomailta tuotuun ja Suomessa luotuun ja ulkomaille myytyyn formaattiin. Tätä kautta televisio-ohjelmista on tullut osa kulttuurista globalisaatiota, sillä ohjelmaformaattien kauppa maiden välillä on merkittävä osa televisioyhtiöiden taloutta. Heidi Keinosen Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu käsittelee kattavasti televisioformaattien historiaa ja niiden roolia […]

Lue lisää

Sukupuoli ja väkivalta -kokoelman johdannossa samoin kuin Leena-Maija Rossin artikkelissa pohditaan miksi väkivalta jaksaa kiehtoa kirjoissa ja televisiossa, vaikka elävässä elämässä se koetaan vastenmieliseksi ja pelottavaksi. Väkivallan ymmärretään olevan ihmisen ”haavoittuvuuteen kajoamista”, yhtä aikaa niin peri-inhimillistä ja ihmisyyden vastaista, että väkivallan kirjallinen esitys (selittäminen) on vaikeaa, joskus lähes mahdotonta. Sen sijaan väkivallan visuaalinen esitys (näyttäminen) […]

Lue lisää

Vaikka televisiotutkimus on nuori oppiala, kuten toimittajat tähdentävät, on alueella olemassa tutkimusperinteitä, joiden päälle luodaan uutta ja entistä haastetaan. Tilanne on kauttaaltaan samankaltainen lähestymistapojen ja menetelmien risteysasemaksi luonnehditun viestintä- tai mediatutkimuksen (riippuu mistä suunnasta kohdetta lähestytään) piirissä. Voisi sanoa, että yhteiskuntatieteellisen lähestymistavan rinnalle on voimistunut mediakulttuurin tutkimus, jonka alueelle Tele-visioita alaotsikon mukaisesti lukeutuu. Koulukuntaisuuden sijaan […]

Lue lisää