Liian moni huippulaatuinen tutkimus jää ilman rahoitusta, kun vain yksi kuudesta hakijasta onnistuu läpäisemään hakuprosessin. Voitaisiinko vertaisarvioidun hakukierroksen toisessa vaiheessa asettaakin hakijat paremmuusjärjestykseen arpomalla? Akateeminen yhteisön tulisi arvostaa enemmän hakemuksissaan epäonnistuneita. Akateeminen yrittäjyys ansaitsee yhtä suurta arvonantoa kuin taloudellisen yrittäjyys, kirjoittaa Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Panzar.
Odotin kovasti Johanna Isosävin ja Camilla Lindholmin Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle -kirjan lukemista. Kuten varmasti moni muukin aikanaan itsenäisesti tutkimusmaailman käytänteitä oppinut, minäkin olisin kaivannut tällaista opasta oman väitökseni jälkeen. Itse asiassa tämä opas olisi paras lukea jo ennen väitöstä, jotta siitä saisi parhaimman hyödyn. Nostan seuraavaksi esiin joitakin kohtia kirjasta, jotka koin erityisen […]
Tutkimusrahoituksen mahdolliset leikkaukset ovat saaneet viime päivinä paljon keskustelua aikaan eri medioissa. Erityisen aktiivisena keskustelua on käyty viestipalvelu Twitterissä, jossa on tuotu esiin kannanottoja niin rahoituksen leikkaamista vastaan kuin puolestakin. Viime päivinä palvelun ovat täyttäneet #minätutkin –twiitit, joissa tutkijat kertovat omista tutkimusaiheistaan. Torstaiaamuun mennessä tunniste oli kerännyt yli 4000 twiittiä. #Minätutkin sai alkunsa 5.9. […]
Koronakriisi on opettanut sen, miten tutkimusrahoituksen rakenteiden uudistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden varmistaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Pitkäjänteinen tutkimustyö auttaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteita, jolloin kyetään paremmin reagoimaan nopeasti yllättävään uhkaan.