Nyt on aika juhlia historiantutkijoiden kansainvälistä yhteistyötä! Historioitsijoiden maailmanjärjestö Comité International des Sciences Historiques (CISH) – International Committee of Historical Sciences (ICHS) perustettiin Genevessä sata vuotta sitten, toukokuussa 1926, yhdistämään historioitsijoita ympäri maailmaa. Järjestö juhlii merkkivuottaan samoin kuin se on toiminut koko satavuotisen historiansa ajan: vaalien määrätietoisesti historioitsijoiden ylirajaista yhteistyötä ja samalla haavoittuvana maailmanpoliittisille jännitteille. Jatkuvuuden rinnalla juhlavuosi tuo kuitenkin mukanaan myös tärkeitä uudistuksia.
Kansainvälinen ja kansallinen juhla
Juhlavuoden päätapahtuma on Leipzigissa 26.–30. elokuuta 2026 järjestettävä satavuotiskonferenssi The Past, the Present, and the Future of History. Konferenssi tarjoaa historioitsijoille foorumin tarkastella historiatieteen kehitystä, sen muuttuvaa yhteiskunnallista merkitystä sekä tieteenalan transnationaalisia avautumisia ja kansallisia sulkeutumisia. Keskeistä konferenssissa on myös pohdinta siitä, miten nykyhetken yhteiskunnalliset murrokset haastavat perinteisiä historiallisia tulkintoja ja historiantutkimuksen asemaa. Aikana, jolloin korostetaan luonnontieteiden tuottamaa ”hyödyllistä tietoa”, historiantutkimuksen on arvioitava kriittisesti omaa merkitystään ja löydettävä uusia tapoja ymmärtää ja osoittaa yhteiskunnallinen vaikuttavuutensa.
CISHin jäsenorganisaatioiden – kansallisten ja temaattisten komiteoiden – ehdotusten pohjalta Leipzigin konferenssiin on koottu 64 sessiota, joissa on noin 400 esitelmöitsijää. Suomen historiatieteiden kansallinen komitea on mukana sessiolla Historians as Public Experts: Historical Perspectives. Sen kantavana teemana on historioitsijoiden erilaiset roolit asiantuntijoina ja yhteiskunnallisen asiantuntemuksen muotojen muuttuminen viimeisten sadan vuoden aikana. Sessiossa analysoidaan myös historioitsijoiden merkitystä vaikeiden menneisyyksien käsittelyssä ja pohditaan historian roolia eräänlaisena ”kansallisena terapeuttina”. Lisäksi sessio käsittelee tieteen kasvavaa mediatisaatiota ja sitä, miten historioitsijat ovat navigoineet median tarjoamien mahdollisuuksien ja haasteiden keskellä. Puhujat tulevat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta.
Ruotsin komitean paneeli Decolonising Universities: Then, Today and in the Future käsittelee kolonialistisen perinnön purkamista korkeakoulujärjestelmistä eri puolilla maailmaa. Suomen ja Ruotsin kansallisten komiteoiden tekemät sessioehdotukset syntyivät osittain yhdessä keskustellen, mikä heijastaa komiteoiden pitkäjänteistä yhteistyötä.
Leipzigin pääkonferenssin lisäksi juhlavuosi näkyy myös kansallisella ja alueellisella tasolla järjestettävissä tapahtumissa ja näyttelyissä. Suomen kansallinen komitea suunnittelee lokakuulle 2026 kansainvälistä seminaaria, jonka työnimenä on Historical Research in a Changing World – A Century of Expertise and Influence.
CISHin hallitus on toivonut, että kansallisissa ja alueellisissa tapahtumissa nostettaisiin esiin niitä arvoja, jotka järjestö on alun alkaen ottanut tavoitteekseen: sananvapauden puolustaminen historiantutkimuksen ja -opetuksen alueilla, kriittinen ote historian poliittiseen hyödyntämiseen sekä tutkijoiden ammatillisen etiikan edistäminen. Nämä teemat linkittyvät tiiviisti Suomen Historiallisen Seuran juhlavuonnaan 2025 esillä pitämiin kysymyksiin. Syksyn 2026 seminaarin suunnittelussa ammennetaankin sekä Seuran piirissä käydyistä keskusteluista että Leipzigin konferenssiin ehdotetun session teemoista. Tavoitteena on tarkastella historiantutkijoiden yhteiskunnallista roolia ja tutkimuksen vaikuttavuutta erityisesti demokratian edistäjinä ja muistipolitiikan näkökulmasta.
CISH uudistuu – kohti ketterämpää ja avoimempaa järjestöä
Satavuotisjuhlansa yhteydessä CISH haluaa uudistua. Järjestön rakenteet ja toimintatavat ovat pitkään kaivanneet päivitystä, ja käynnissä oleva sääntöuudistus on tärkeä askel kohti nykyaikaisempaa ja avoimempaa toimintaa. Uudet säännöt on tarkoitus hyväksyä yleiskokouksessa Leipzigin konferenssin yhteydessä.
Sääntöuudistus käynnistettiin syksyllä 2024 kartoittamalla jäsenorganisaatioiden näkemyksiä siitä, millaista uudistamista maailmanjärjestö tarvitsisi. Suomen kansallinen komitea – monien muiden mukana – toivoi joustavampaa rakennetta historian maailmankonferenssien järjestelyihin: sessioiden ja esitelmien ehdottaminen sekä tapahtumaan osallistuminen ovat olleet monimutkaisia prosesseja. Kansallisten ja temaattisten komiteoiden portinvartijarooli sessioiden valinnassa koettiin vanhentuneeksi, ja sen purkamista pidettiin tärkeänä myös siksi, että nuoret tutkijat saataisiin aiempaa paremmin mukaan järjestön toimintaan. Samalla Suomen komitea kuitenkin korosti, että kansallisilla komiteoilla tulisi jatkossakin olla merkittävä asema järjestössä, sillä monet historiantutkimuksen kysymykset kytkeytyvät alueellisiin yhteiskuntajärjestelmiin ja kulttuureihin.
Jäsenorganisaatioiden toiveiden pohjalta laadittu sääntöehdotus lupaa järjestölle aiempaa ketterämmät toimintamahdollisuudet ja vahvistaa CISHin ammatillistumista. Uudistuksen ytimessä on selkeämpi ja läpinäkyvämpi päätöksentekorakenne. Konferenssien järjestäminen muuttuisi Suomen komitean toivomaan suuntaan: tulevaisuudessa yksittäiset tutkijat voisivat liittyä järjestön jäseniksi ja ehdottaa sessioita suoraan. Kansallisten ja temaattisten komiteoiden portinvartijarooli poistuisi, mutta ne säilyisivät edelleen keskeisinä toimijoina järjestön linjausten ja strategian muotoilussa.
Maailmanjärjestö ja maailmanpolitiikan realiteetit
Uudessa sääntöehdotuksessaankin CISH asettaa riman korkealle: se lupaa tukea historiantutkimusta maailmanlaajuisesti, puolustaa sananvapautta, tarkastella kriittisesti historian poliittista käyttöä ja vaalia humanistisia arvoja. Käytännössä järjestö on kuitenkin historiansa aikana ollut melko voimaton suurten poliittisten paineiden edessä, kuten monet muutkin kansainväliset organisaatiot. Tieteen ja politiikan tiivis kietoutuminen on toistuvasti heikentänyt CISHin mahdollisuuksia toimia periaatteidensa mukaisesti.
Maailmansotien välisenä aikana järjestö ei kyennyt puolustamaan historioitsijoita, jotka haastoivat esimerkiksi kansallissosialistisen Saksan tai Neuvostoliiton virallisia historiakäsityksiä, eikä tilanne juuri muuttunut kylmän sodan aikana. Hankalissa tilanteissa CISH vetäytyi vastuusta vedoten kansallisten komiteoiden autonomiaan.
Globaalia näkökulmaa järjestö alkoi edistää vasta vähitellen, ja maailmanlaajuisen epätasa-arvon edessä sen vaikutusmahdollisuudet ovat usein olleet rajalliset. Kun järjestö perustettiin vuonna 1926, siihen kuului vain 19 maata – kaikki Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta. Vähitellen mukaan liittyi uusia maita (esim. Suomi jo 1927), mutta vasta toisen maailmansodan jälkeen järjestö alkoi määrätietoisemmin pyrkiä pois Eurooppa- ja länsikeskeisestä painotuksesta kohti aidosti globaalia lähestymistapaa.
1960‑luvulta alkaen kansallisten komiteoiden joukko laajeni selvästi, ja järjestön johtoon valittiin aiempaa useammin ei‑länsimaalaisia jäseniä. Monilla alueilla historiantutkimuksen institutionaalinen heikkous ja rahoituksen vähäisyys ovat kuitenkin rajoittaneet pyrkimyksiä globalisoida historiankirjoitusta. CISHin keskeinen haaste on edelleen se, miten järjestö voisi toimia aidosti globaalina historioitsijoiden foorumina.
Globaali avautuminen on tuonut mukanaan myös kiistoja siitä, mitä konferenssipaikoilta ja järjestäjiltä edellytetään. Kiinan Jinanin valinta vuoden 2015 maailmankonferenssin isännäksi herätti keskustelua maan ihmisoikeustilanteen vuoksi, mutta vielä suurempi kiista syntyi vuoden 2026 kokouspaikasta. Alun perin järjestön satavuotisjuhlaa piti viettää maailmankonferenssissa Jerusalemissa, mutta Lähi-idän kiristynyt tilanne ja erityisesti vuonna 2023 alkanut Gazan sota horjuttivat suunnitelmia. Konferenssin järjestämisestä muodostui järjestöä koetellut kiistakysymys: osa kansallisista ja temaattisista komiteoista asettui vastustamaan sen järjestämistä Jerusalemissa vallitsevassa tilanteessa, mutta suunnitelmalla oli pitkään myös puoltajansa. Jerusalemin konferenssia siirrettiin ensin vuoteen 2028, mutta lopulta suunnitelmasta luovuttiin kokonaan. Juhlavuotta juhlitaan Leipzigissa ja seuraavalle maailmankonferenssille haetaan uutta paikkaa vuodeksi 2029 tai 2030.
Sadan vuoden jälkeen – uusi murroskohta
CISH seisoo jälleen murroskohdassa. Juhlavuosi ei ole vain katsaus menneeseen vaan tilaisuus pohtia, millaista kansainvälistä historiantutkimuksen yhteisöä nyt ja tulevaisuudessa tarvitsemme. Maailmanpolitiikka kulkee järjestön rinnalla jatkossakin, mutta samalla on vaalittava CISHin ydintä: historioitsijoiden kohtaamista, vuoropuhelua ja yhteisen ymmärryksen rakentamista. Järjestö tarjoaa tilan, jossa menneisyyden tutkimus voi ylittää rajoja, mutta sen takaamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä historiantutkimuksen laajentamiseksi globaaliin kontekstiin vastuullisella tavalla. Yhtä tärkeää on varmistaa, että myös nuoret tutkijat löytävät paikkansa ja äänensä kansainvälisessä yhteisössä.
Marjaana Niemi
Kirjoittaja on kansainvälisen historian professori Tampereen yliopistossa ja Suomen Historiatieteiden kansallisen komitean puheenjohtaja.
Kirjallisuus
- Berger, Stefan: Review: Toward a Global Community of Historians: The International Historical Congresses and the International Committee of Historical Sciences, 1898–2000 by K. D. Erdmann. The Journal of Modern History, Vol. 79, No. 2 (June 2007), pp. 397-399
- Erdmann, K. D.; Toward a Global Community of Historians. The International Historical Congresses and the International Committee of Historical Sciences 1898–2000. Berghahn Books 2007
- Myhre, Jan Eivind: Wider Connections. International Networks among European Historians. Teoksessa Porciani, Ilaria & Tollebeek, Jo (toim.) Setting the Standards. Institutions, Networks and Communities of National Historiography. Palgrave Macmillan 2012.
- Kaarninen, Mervi: Suomen Historiallisen Seuran kansainväliset yhteydet. Teoksessa Petri Karonen (toim.) Tiede ja yhteiskunta. Suomen Historiallinen Seura ja historiantutkimus 1800-luvulta 2010-luvulle. SKS 2019.
Lue lisää CISHistä ja Historiatieteiden kansallisesta komiteasta.