Historiallinen jossittelu on kiistanalaista. Sillä on kuitenkin oleellisia rooleja ja arvonsa historiantutkimuksessa. Jossittelu mahdollistaa syy-seuraussuhteiden jäljittämisen. Täten se pystyy myös tarjoamaan ymmärrystä historian kontingenssista ja vääjäämättömyydestä. Jossittelu myös yhdistää menneisyyden ja tulevaisuuden sekä mahdollistaa harkitut moraaliarvostelmat ja vastuun omasta toiminnasta.

Lue lisää

Hannu Salmen teos on sekä hyvin tärkeä että ajankohtainen. Se auttaa ymmärtämään paitsi digitaalisuuden ja historian välistä suhdetta, myös laajasti digitaalisuuden ja monipuolisten tutkimusmetodien tärkeyttä. Kirja on kirjoitettu tieteelliseen tyyliin, mutta on kuitenkin varsin helppolukuinen myös aihetta aiemmin tuntemattomille. Kenties parhaiten teos palvelee sellaista historiantutkijaa tai historian harrastajaa, joka ei tunne ennestään kovin hyvin digitaalisuutta. […]

Lue lisää

Emme ymmärrä Stalinin hallintoa ja suomalaisten suhdetta siihen paremmin, vaikka meillä olisi rekisteri kaikista tapetuista. Historiantutkimuksen tehtävä ei ole etsiä arkistoista historian tosiasioita positivismin hengessä, koska menneisyys ei selity keräämällä ja liittämällä irrallisia lähdefaktoja yhteen. Pitää ymmärtää, miksi ja miten kukin poikkeuksellinen fakta on syntynyt, ja vasta konteksti avaa ristiriidan. Siksi arkisto ei ole kansakunnan muisti vaan se on vain hallinnon kaatopaikka – emme löydä sieltä faktoja yhdistävää tieteellistä selitystä sellaisenaan kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela.

Lue lisää

9

Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]

Lue lisää

Käsite post-truth, totuudenjälkeinen on tullut viime vuosina tutuksi päivänpolitiikasta, uutisista ja (sosiaalisesta) mediasta. Totuudenjälkeisellä viitataan siihen, kuinka mm. faktoista, tilastotiedoista ja historiallisista tapahtumista puhutaan tietoisen harhaanjohtavasti ja valheellisesti. Totuudenjälkeinen retoriikka myös nostaa keskiöön kokemuksen, tulkintojen, mielipiteiden, uskomusten ja näkökulmien monipuolisuuden ja oikeudellisuuden. Totuudenjälkeistä retoriikkaa on hyödynnetty laajalti populistisissa, fasistisissa ja rasistisissa ulostuloissa, kannanotoissa, keskusteluissa ja politiikassa.

Lue lisää

Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka

Lue lisää

Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

British Library ja Bibliothèque nationale de France ovat toteuttaneet yhteishankkeen, jossa 800 keskiaikaista käsikirjoitusta 700-1200-luvulta on digitoitu ja julkaistu verkossa.

Lue lisää

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2019 humanistipalkinto on myönnetty tutkijatohtori Heli Huhtamaalle. Palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla.

Lue lisää

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2019 Eino Jutikkalan historiapalkinnon professori Pirjo Markkolalle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta historiantutkimustyöstä joka kolmas vuosi, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla. Pirjo Markkola toimii Tampereen yliopiston historian professorina alanaan suomalaisen yhteiskunnan historia. Hän on kansallisesti ja kansainvälisesti ansioitunut historioitsija, jonka vahva panos on nähtävissä tutkijan, akateemisen opettajan ja tutkimusryhmän johtajan rooleissa.

Lue lisää

Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.

Lue lisää

4

Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Ennen ja nyt – Historian tietosanomat on aloittamassa avoimen, joukkoistetun vertaisarviointikokeilun. Avoimessa vertaisarviointiprosessissa kirjoittaja ja arvioitsija tietävät toistensa identiteetit, mikä mahdollistaa keskustelun heidän välillään. Kotimainen historia-alan tiedelehti pyrkii Suomen tiedekustantajien liiton rahoittamalla kokeilulla paikkaamaan perinteisen vertaisarvioinnin puutteita sekä parantamaan tieteellistä kommunikaatiota ja julkaisukäytäntöjä.

Lue lisää

2

Toukokuun alussa Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon syötetään jälleen suuri määrä, yli 200 000 tiedostoa, kansainvälisen sukututkimusorganisaatio FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoituja kihlakunnanoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja ja perukirjoja. Digitoidut aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Digitaaliarkistossa. Tuomiokirjoja ja perukirjoja käytetään sukututkimuksen ja historiantutkimuksen lähteenä.

Lue lisää

Historiallisen Aikakauskirjan vuoden ensimmäisessä numerossa nousee esiin tiedonkulku, tiedon saatavuus sekä etäisyyksien tai rajojen merkitys. Näkökulma on läsnä sekä artikkelien aiheissa että käytetyissä tutkimusmenetelmissä. Syväluotauksissa ja lyhyemmissä puheenvuoroissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten digitaalisen historian opetuskiertueen tuloksia, naishistorian uusia väitöskirjateemoja sekä suomalaisten SS-miesten osuutta kansanmurhaan.

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala) Teoksen valinneen raadin mukaan: Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus […]

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]

Lue lisää

Historiantutkijat ovat huolestuneita tiedonhallintalain ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksista tulevaisuuden historiantutkimukseen. Tietosuoja-asetus tulee voimaan toukokuussa ja tiedonhallintalain pitäisi olla voimassa vuoden 2019 alussa. Jari Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 18.4. 2018: ”Valmisteilla oleva tiedon­hallinta­laki on vaarantamassa humanistisen ja yhteiskunta­tieteellisen tutkimuksen. Tavoitteena kesällä lausunnoille tulevassa tiedonhallintalaissa on viranomaisten tuottaman tieto­aineiston hyödyntämisen turvaaminen. Tiedonhallintalakiin ollaan kokoamassa […]

Lue lisää