Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]

Lue lisää

British Library ja Bibliothèque nationale de France ovat toteuttaneet yhteishankkeen, jossa 800 keskiaikaista käsikirjoitusta 700-1200-luvulta on digitoitu ja julkaistu verkossa.

Lue lisää

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2019 humanistipalkinto on myönnetty tutkijatohtori Heli Huhtamaalle. Palkinto myönnetään uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla.

Lue lisää

Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2019 Eino Jutikkalan historiapalkinnon professori Pirjo Markkolalle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta historiantutkimustyöstä joka kolmas vuosi, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla. Pirjo Markkola toimii Tampereen yliopiston historian professorina alanaan suomalaisen yhteiskunnan historia. Hän on kansallisesti ja kansainvälisesti ansioitunut historioitsija, jonka vahva panos on nähtävissä tutkijan, akateemisen opettajan ja tutkimusryhmän johtajan rooleissa.

Lue lisää

Keskustelu Stalinin vainoista virisi vilkkaana loppukesästä 2019. Agricola kokoaa tälle sivulle aiheeseen liittyviä tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, uutisia ja muuta aineistoja.

Lue lisää

4

Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Ennen ja nyt – Historian tietosanomat on aloittamassa avoimen, joukkoistetun vertaisarviointikokeilun. Avoimessa vertaisarviointiprosessissa kirjoittaja ja arvioitsija tietävät toistensa identiteetit, mikä mahdollistaa keskustelun heidän välillään. Kotimainen historia-alan tiedelehti pyrkii Suomen tiedekustantajien liiton rahoittamalla kokeilulla paikkaamaan perinteisen vertaisarvioinnin puutteita sekä parantamaan tieteellistä kommunikaatiota ja julkaisukäytäntöjä.

Lue lisää

2

Toukokuun alussa Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon syötetään jälleen suuri määrä, yli 200 000 tiedostoa, kansainvälisen sukututkimusorganisaatio FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoituja kihlakunnanoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja ja perukirjoja. Digitoidut aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Digitaaliarkistossa. Tuomiokirjoja ja perukirjoja käytetään sukututkimuksen ja historiantutkimuksen lähteenä.

Lue lisää

Historiallisen Aikakauskirjan vuoden ensimmäisessä numerossa nousee esiin tiedonkulku, tiedon saatavuus sekä etäisyyksien tai rajojen merkitys. Näkökulma on läsnä sekä artikkelien aiheissa että käytetyissä tutkimusmenetelmissä. Syväluotauksissa ja lyhyemmissä puheenvuoroissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten digitaalisen historian opetuskiertueen tuloksia, naishistorian uusia väitöskirjateemoja sekä suomalaisten SS-miesten osuutta kansanmurhaan.

Lue lisää

Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala) Teoksen valinneen raadin mukaan: Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus […]

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]

Lue lisää

Historiantutkijat ovat huolestuneita tiedonhallintalain ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksista tulevaisuuden historiantutkimukseen. Tietosuoja-asetus tulee voimaan toukokuussa ja tiedonhallintalain pitäisi olla voimassa vuoden 2019 alussa. Jari Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 18.4. 2018: ”Valmisteilla oleva tiedon­hallinta­laki on vaarantamassa humanistisen ja yhteiskunta­tieteellisen tutkimuksen. Tavoitteena kesällä lausunnoille tulevassa tiedonhallintalaissa on viranomaisten tuottaman tieto­aineiston hyödyntämisen turvaaminen. Tiedonhallintalakiin ollaan kokoamassa […]

Lue lisää

Mikrohistoriawikistä luodaan historiankirjoituksen wiki jokaiselle historioitsijalle: historiaharrastajille, tutkijoille ja historiasta kiinnostuneille kansalaisille. Kukin voi tutkia kulttuuriperinnön arkistoaineistoja omasta näkökulmastaan, yhdistellä niitä, täydentää niiden tietoja ja jakaa haluamiensa yhteisöjen kanssa. Omat arkistonsa voi tuoda avoimesti saatavien rinnalle ja liittää ne osaksi historian kudelmaa. Wiki ja siihen liittyvät sovellukset tekevät historiasta jokamiehenoikeuden. Wikidocumentaries-projekti kokoaa kulttuurihistoriallisia avoimia aineistoja […]

Lue lisää

Åbo Akademin pohjoismaiden historian professorin Nils Erik Villstrandinja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen yhdessä toimittama antologia Öppet fall  hyödyntää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1917 viettäjien intoa katsoa taaksepäin Suomen pitkään historiaan. Aikana jolloin kansakuntien pitkän linjan historioita kirjoitetaan lähinnä vain oppikirjatarkoituksiin, tutkijoiden hanke on kiinnostava. Miten uhmata historiateoreetikkojen kantaa, jonka mukaan pitkän linjan historian […]

Lue lisää

Kirja koostuu johdannosta ja 11 luvusta, jotka on jaettu kahden otsikon alle. Ensimmäinen osa ”Lingvistinen käänne analyyttisesta perinteestä jälkinarrativismiin” sisältää kuusi lukua ja toinen osa ”Kohti uutta realismia? Realistisia tendenssejä uudemmassa historiantutkimuksessa” viisi. Jälkisanoja tai yhteen vetävää loppulukua teoksella ei ole. Liekö toimittajille tullut kiire vai onko kyse ollut tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta. Erityisesti teoksen oppikirjakäyttöä ajatellen […]

Lue lisää

Käsillä oleva kokoomateos perehdyttää kirjallisuusanalyysiin, sen menetelmiin ja käsitteisiin. Se perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Yliopiston oppikirjana se on verrattavissa sellaisiin suomalaisiin teoksiin, kuten Marja-Leena Palmgrenin Johdatus kirjallisuustieteeseen (1986), Mervi Kantokorven, Pirjo Lyytikäisen ja Auli Viikarin Runousopin perusteisiin (1990) ja Outi Alangon ja Tiina Käkelä-Puumalan toimittamaan kirjaan Kirjallisuudentutkimuksen perusteita (2001). Kirjan johdantoluku tarkastelee kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta koskevia […]

Lue lisää

Kenellekään ihmistieteiden parissa puurtavalle on tuskin jäänyt epäselväksi, että digitaaliset humanistiset tieteet ovat nousseet muutaman viimeisen vuoden aikana marginaalista erääksi tämän päivän tutkijakuntaa laajasti puhuttavista päivänpolttavista ilmiöistä. On vaikeaa sanoa onko kyse paluusta, tasaisesta kasvusta, jonkinlaisen uutiskynnyksen ylittämisestä vai digitaalisen ihmistieteellisen tutkimuksen muovautumisesta ajan kuluessa – tai kenties näistä kaikista. Mullistuuko tutkimus? Digitaalisia työkaluja, materiaaleja […]

Lue lisää

Historianfilosofia on harvinainen opus, suomalaisin voimin kirjoitettu, tuhti mutta kompakti perusteos, joka tulee enemmän kuin tarpeeseen. Vaikka angloamerikkalaisia historianfilosofian yleisteoksia, on ollut yleensä saatavilla, on etenkin yliopisto-opetuksessa pitkään kaivattu myös suomenkielisiä vaihtoehtoja. Tätä aukkoa käsillä oleva teos täyttää oikein hyvin. Tosin teosta voi moittia eurosentrismistä, sillä teoksessa ei edes viitata muualle kuin antiikin filosofian juurilta […]

Lue lisää

Historian käyttö ja väärinkäyttö  on Erkki Tuomiojan aloitteesta vuonna 2015 perustetun järjestön Historioitsijat ilman rajoja Suomessa edustava käyntikortti. Teos on antologia, jonka kirjoittajat lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Toimittaja on jakanut artikkelit kolmeen ryhmään: historian poliittista käyttöä yleisesti ja teoreettisesti tarkastelevat, eri maiden tapauksia erittelevät artikkelit ja viimeisenä historian konfliktinratkaisupotentiaalia kokoavasti arvioiva artikkeli. Ensimmäisen ryhmän kirjoittajina […]

Lue lisää